Taas on vierähtänyt näemmä yli kuukausi edellisestä päivityksestä. Tässä jotenkin päivät seuraavat toisiaan ja kaikkien arjen tohinoiden jälkeen ei tahdo muistaa päivittää tätä blogia. Nyt yritetään taas päästä käyntiin. Mainitsin aiemmin, että olen ihmetellyt hieman sähkönkulutusta, joka kesäkuukausina oli noin 1000 kWh kuussa ja nyt talvikuukausina on noin 2000kWh kuussa. Osa syypää kulutukseen on tietenkin valaistus, sillä emme halunneet maksaa ledivaloista tässä vaiheessa. Ajattelimme valaistuksen kanssa, että laitamme perinteisiä kantoja (GU10, E27), joihin tullee saamaan teknologian kehittyessä hyviä ledipolttimoita. Lisäksi emme halua asua pimeässä, joten poltamme välillä ehkä hieman enemmän valoja kuin olisi ”tarpeen”. Samoin viiden hengen perheessä pyykkiä pestään lähes jatkuvasti, joten vaikka pyykkikone ja kuivausrumpu ovat energiaa säästävää mallia niin sähköä siihenkin kuluu. Kuitenkin iso syypää tietenkin on talotekniikka, eli maalämpöpumppu (käyttövesi ja lämmitys) sekä IV-kone.

Seurantani mukaan maalämpöpumpun kompressori on käynyt noin 110 tuntia joka kuukausi lämpimän veden tekemiseen. Koska kompressori käyttää noin 2 kW tehoa, kuluu käyttöveden tekemiseen siis noin 220 kWh energiaa. Veteen kuluvaa energiaa olen hieman yrittänyt laskea laskemalla käyttöveden lämpötilaa, jossa kompressori käynnistyy. Oletuksena kompressori käynnistyi normaalitilassa kun käyttöveden lämpötila laskee 48 asteeseen. Meillä on saunalle lämpimän käyttöveden kierto, joka on päällä aamuisin ja iltaisin. Käyttöveden lämpötila mittauspisteessa laski alle tuon käynnistyslämpötilan noin 45 minuuttia kiertovesipumpun käynnistymisen jälkeen, joten kompressori kävi hieman turhankin hanakasti huonoilla hyötysuhteilla. Tuon asetuksen myötä kompressori ei käynnisty yleensä ennenkuin käy pidempään suihkussa. Käyttövettä meillä kuluu melko paljon, sillä lapset tykkäävät käydä kylvyssä iltaisin.

Lämmitykseen MLP on käynyt vaihtelevia tuntimääriä. Syyskuussa lämmitykseen meni vain noin 35 tuntia kun taas nyt tammikuussa MLP kävi 345 tuntia. Tämän lisäksi tammikuussa MLP joutui yhden päivän aikana käyttämään myös sähkövastuksia. Tuolloin pakkasta ulkona oli MLP:n mukaan noin 26 astetta. Täten MLP tammikuussa käytti noin 980 kWh energiaa.

IVkoneen on kuluttanut melko tasan 100 kWh kuukaudessa. Näin talvikuukausina kulutus on ollut ehkä noin 20 kWh:a enemmän kuin kesäkuukausina. IVkoneen tulolämpötilaa olen pitänyt melko matalana (16 astetta), jotta pääasiallinen lämmityslähde olisi MLP. Sisälämpötila meillä on alakerrassa noin 23,5 ja yläkerrassa noin 22 astetta. Tällöin IV-kone joutuu ottamaan lämmitysvastuksen käyttöön kun ulkolämpötila laskee alle viiden pakkasasteen (välillä jo hieman aiemminkin). Tuo 16 asteinen tuloilma, tuntuu etenkin näillä pikkupakkasilla hieman vetoiselta ja siten olisikin ollut kiva kun olisi ollut tuo vesipatterillinen IVkone. Se tosin enerventiltä ainakin maksaa noin 600€ enemmän, joten tuolla nykyisellä energian kulutuksella tarvittaisiin noin 30 lämmityskuukautta maksamaan tuo investointi takaisin, eli näin 7-10 vuotta. Toki tuon vesipatterin kanssa viitsisi nostaa tuloilman lämpötilan ylemmäksi, jolloin tuloilma ei pääsisi tuntumaan vetoisalta.

Tuo vetoisuus on itseasiassa aika jännä ilmiö. Itse olen ainakin huomannut, että vetoisuutta tuntuu eniten pakkasen ollessa melko lauha (noin 0- -5 astetta). Olen itse järkeillyt tämän siten, että tällöin tuloilma on yhtä kylmää kuin kovemmilla pakkasilla (koska IVkoneen jälkilämmitys kytkeytyy päälle), mutta lattia on kylmempi, koska lämmöntarve on pienempi. Täten ei ole vastaavaa lämpökerrosta lattialla, vastaanottamassa tuota tuloilmaa, ja täten tuloilma tuntuu kylmältä. Tätä varten olenkin muuttanut MLP:n lämpökäyrää lineaarista lämpökäyrää, nostaen 0 asteessa käytettävää lämpötilaa muutamalla asteella. Eli käyrä on hieman jyrkempi kun lämpötila laskee 0:aan, ja siitä aluksi lämpötila noisee loivemmin kohti kylmempiä asteita, kunnes palaa tuolle lineaariselle käyrälle. Tämän kanssa lämmitys on tuntunut ainakin itselle paremmalta. IV-koneen jäätymisen kanssa ei ole ainakaan vielä ollut ongelmia, vaikka niistä minua peloteltiinkin. Tosin pitkiä pakkasjaksoja ei vielä ole ollut.