Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2011

Pohjaratkaisuista – keittiö ja apukeittiö

Pohjapiiros keittiö/apukeittiö, ©Pet MichaelRakennuslupahakemus on menossa kuntaan muutaman päivän sisällä ja runkotoimittajan valintakin etenee, mutta ajattelin tässä välissä kirjoittaa hieman pohjaratkaisuistamme.

Päädyimme tekemään muutaman tavanomaisuudesta poikkeavan pohjaratkaisun. Eniten normaalista poikkeava ratkaisu oli apukeittiön/kodinhoitohuoneen sijoittaminen keittiön viereen. Halusimme keittiön olevan avoinna olohuoneeseen, joka nykyisin onkin hyvin yleinen ratkaisu. Keittiössä kuitenkin usein saattaa olla pesemistä odottavia tiskejä, jotka sitten luovat epäsiistiin kuvan. Me päädyimme ratkaisemaan tämän niin, että sijoitimme tiskialtaan ja astianpesukoneen apukeittiön puolelle. Apukeittiö on kuitenkin aivan suoraan keittiön yhteydessä ja sen erottaa ainoastaan liukuovi, joten tiskien kuljettaminen keittiön ja apukeittiön välillä jäänee pieneksi. Samalla myös jonkin verran melua pitävä astianpesukone jää oven taakse eikä häiritse olohuoneeseen samassa määrin. Samalla tämä jopa toivottavasti säästää hieman rahaa, sillä voimme asentaa apukeittiöön meidän nykyisen astianpesukoneen, sen sijaan että joutuisimme ostamaan uuden kalusteisiin sopivan koneen. Keittiöön tietenkin kuitenkin tulee toinen vesipiste ruuanlaiton tarpeita varten.

Olemme jo kuulleet ratkaisustamme kommentit: ”toimii jos teillä on piika”… En usko ratkaisun kuitenkaan tuovan niin paljon ylimääräistä liikuntaa, ja siten ratkaisun olevan toimiva? Mitä mieltä olette?

Yhteistyö naapureiden kanssa

Alue, jolle rakennamme on Kirkkonummen kunnan vasta kaavoittama omakotitaloalue. Alueella on siis muutama kymmenen talonrakentajaa, jotka ovat suurinpiirtein samassa vaiheessa hankeensa kanssa. Täten mahdollisuudet tehdä asioita yhdessä ja siten säästää kuluissa ja oppia toisiltaan olisivat suuret. Kuitenkin yhteistyön saaminen aikaan tuntuu olevan kovin hankalaa. 

Yhteistyön edut pitäisi olla melko selvät. Tokihan jos kaksi (tai useampi) työmaata, jotka ovat samassa aikataulussa voisivat säästää teettämällä töitä samoilla urakoitsijoilla ja muuten tekemällä töitä yhdessä. Esimerkiksi maansiirtotöissä säästetään vähintään koneen siirtokulut, mutta todennäköisesti paljon muutenkin, kun koneen ei tarvitse esim. samassa määrin varoa naapuritonttia, ja voi hyödyntää vaikka luppoaikaa työskentelemällä naapuritontilla. Oma vastaavamestarimme on arvoinut, että yhteisrakennushankkeilla saavutetaan helposti noin 10 – 15 000 euron säästöt.

Jos nämä edut siis ovat selvät, onkin suurempi ihmetys itselläni se, miten vaikeata yhteistyötä on saada aikaiseksi. Kunta on antanut hyvät työkalut sen yrittämiseen, jakamalla kaikkien tontin saaneiden yhteystiedot. Kuitenkin useampi hyvin alkanut yhteistyön lähentämishanke on tuntunut kuivuvan kasaan. Eräs tuleva naapuri perusti keskustelupalstan alueellemme, joka kuivui kasaan parissa viikossa. Omat yrityksenikin yhteistyöstä ovat tahtoneet kuivua kasaan yrityksistä huolimatta. 

Miksi siis yhteisrakentamista on niin vaikea saada aikaiseksi? Onko talonrakentamiseen lähtevät vain yleisesti niin minä -itse työmiehiä, että kaikki asiat pitää saada tehdä itse? Samoin kuin kaikki urakoitsijat pitää saada valita itse? Tietenkin yhteisrakentaminen saattaa hieman viivästyttää omaa työmaata, kun omat aikataulut ovat jossain määrin sidotut naapurin aikatauluihin. Mutta luulisi etujen kuitenkin voittavan riskin? 

 

 

Facebook sivu

Moikka kaikki. Loin Facebook sivun tällä blogille. Tarkoitus olisi käyttää sitä sivustoa niin, että kerron sen kautta uusista blogikirjoituksista sekä välillä päivitän lyhyempiä asioita sitä kautta. Eli fanittakaa tuota facebook sivua (tuo boksi tuossa alla), niin pysytte parhaiten ajantasalla siitä mitä hankkeessa tapahtuu.