Meidänkin tietoon asti on tuotu tuo Villa Painajainen (http://villapainajainen.blogspot.com/). Talohankkeeseen lähtävältä taidetaan aina vaatia vähän hulluutta, jotta kestää hankkeen vaatiman stressin ja epävarmuuden. Toki tälläisien kauhutarinoiden kuuleminen ei helpota omaa jännitystään. Yleisesti haluan sanoa, että tilanne on todella ikävä rakennuttajaperheen kannata ja toivon parasta, että he saavat asian kuntoon ja asian mukaiset korvaukset.

Meidän päässämme keskustelua ja huolta aiheuttanut se, että meidänkin vastaavana työnjohtajana toimii samainen yritys kuin ko. hankkeessa. Joten meitä tietenkin hieman huolestuttaa onko työn laadun- ja lainmukaisuudenvalvonta kunnossa. Vastaavan työnjohtajan tehtävähän on tietenkin hankala, kun omakotitalorakentajat eivät ole valmiita (me mukaanlukien) maksamaan niin paljon, että vastaava työnjohtaja olisi työmaalla jatkuvasti. Täten rooli perustuukin tarkastuksiin (käsittääkseni noin 50-60 käyntiä/työmaa), ja jos vastaavaa ei ole kutsuttu paikalle ajoissa, joutuu hän joko vaatimaan työn purkamista tai joutuu hyväksymään asioita ”sokkona”. No tämä omaa spekulaatiota. Meillä oli jo ennen tätä kohua tapaaminen sovittu meidän vastaavan työnjohtajan kanssa ensi viikon keskiviikoksi, ja aion keskustella Villa Painajaisesta hänen kanssaan avoimesti. Tämän jälkeen päättämme miten jatkamme. Tähän asti ainakin vastaava mestarimme on ollut jo hyvin avuksi ja auttanut arvioimaan tarjouksia ja muotoilemaan tarjouspyyntöjä. Samoin hän on toiminut hyvänä tukena kun olemme miettineet eri toimintatapoja.

Toinen asia mikä tuon Villa Painajaisen myötä tuli huomattua myös on talopakettirakentamiseen liittyvät vakuudet. Kuluttajasuojalainhan mukaan kuluttajille talopaketteja myyvän on taattava hänen ennakkomaksunsa vakuudella (vrt. kuluttajaviraston tiedote aiheesta). Tämä laki on onneksi todella yksiselitteinen ja tarkoittaa, että jos ennakkomaksu pyydetään, tulee sen turvaksi asettaa vakuus, jolla taataan ostajan mahdollisuus saada rahansa takaisin. Tämä siis käytännössä siinä tapauksessa, että talopakettitehdas esimerkiksi menee konkurssiin. Lain mukaan tätä velvollisuutta myyjä ei voi mitenkään välttää, ellei sitten tyydy laskuttamaan kaiken vasta toimituksen jälkeen. Edes ostaja ei voi vapauttaa myyjää velvollisuudesta. No tarkastin kuitenkin Betoniluomalta, että vakuudet on kunnossa meidän ennakkomaksun osalta ja he vahvistivat, että vakuudet tullaan asettamaan maksuillemme. Tämä on aina huojentavaa, etenkin kun eräälle samalla alueella rakentavalle oli käynyt niin, että talopakettimyyjä oli mennyt konkurssiin. Onneksi he eivät olleet menettäneet rahojaan, vaikkakin rakentaminen tietenkin viivästyi.

Eli rahat pitäisi olla turvassa ja varmistetaan nyt vielä, että asiat vastaavan työnjohtajammekin kanssa on kunnossa, jotta uskaltaa taas jatkaa hanketta eteenpäin.

Tässä vaiheessa pitäisi näemmä sitten päättää minkälaiset portaatkin taloon tulee, tai ainakin tuleeko betoniportaat (jotka asennetaan ennen katon asentamista) vai jälkiasennettavat portaat, kuten puu- tai teräsportaat. Meillä portaat tulevat jakamaan olohuonetta ja ruokailutilaa, joten perusteluja löytyisi niin kevyille portaille ja massiivisemmille betoniportaille. Kevyet portaat toisivat enemmän tilantuntua ja avartaisivat. Toisaalta massiivisemmat portaat jakavat tiloja selvemmin. Me olemme nyt päätymässä betoniportaisiin, jotta saamme hieman enemmän jakoa tilojen välille. Betoniportaita voi sitten samalla käyttää rakennusaikaisena käyntinä yläkertaan, joten emme tarvitse tilapäistä portaikkoa. Portaiden pinnasta ei tarvitse myöskään huolehtia, kun tilaamme ne muottibetonipintaisina ja viimeistelemme vasta työvaiheen lopussa.

Portaita varten lähetin kaksi tarjouspyyntöä, toisen Lemminkäiseen ja toisen HB:lle. Meillä on sinällään normaalista poikkeava tarve portaille, että lepotaso on samalla välikerroksen porrasaula. Lisäksi meillä kerroskorkeus on 3.2 metriä joten lemminkäisen lepotasolliseen portaaseen (Elementto 8) pitäisi valaa alle yksi lisäporras. Tällöin taasen välikerros ei olisikaan tasan puolivälissä porrasta, vaan yhden portaan verran korkeammalla. Tosin ei tämä varmaankaan ole mitenkään merkitsevä asia. Toinen vaihtoehto on käyttää kahta suoraa syöksyä ja tehdä lepotaso kokonaan osana välikerroksen lattiaa. Tämä tuntuisi rakenteena järkevämmältä. HB:n tarjous näyttäisi olevan merkittävästi edullisempi kuin Lemminkäisen, joten todennäköisesti etenemme heidän kanssaan ja otamme kaksi suoraa syöksyä (9 portaista). Nämä sitten pitäisi saada tontille samoihin aikoihin kuin välipohjan ontelot asennetaan, jolloin sama nosturi voi nostaa myös portaat paikalleen.

Kävimme tänään jututtamassa kolmea kettiökauppiasta, eli kävimme Espoon keittiömaailmassa, Keittiö.net:ssä ja Domus keittiöissä. Palavereissa tuli uusia ajatuksia ja toivottavasti tarjousten jälkeen vielä muutamia lisää. Muutamia muutoksia tuli myös arkkitehtisuunnitelmiin, joten onneksi ollaan liikkeellä ennenkuin elementit on valettu. Pääasiassa muutokset ovat: keittiön lieden takana olevaa kantavan linjan jatkaminen 15cm:llä (75 cm:ään). Tällöin lieden taakse voidaan järkevästi laittaa ns. leikattu kulma ja suoran seinän huuva/liesituuletin. Tämä vie vähemmän tilaa kokonaisuudessaan kuin kulmahuuva. Toinen muutos liittyi tasojen väliseen ikkunaan. Koska päädyimme laittamaan lieden nurkkaan, pitäisi allasta siirtää kauemmaksi, sillä tuo altaan ja lieden välinen tila on yleensä se tärkein työskentelytila. Tällöin allas ja vesipiste tulee ikkunan eteen, joten ikkuna tulee siis olemaan kiinteä. Lisäksi keittiösuunnittelijat suosittelivat nostamaan ikkunan alareunaa 10 cm:llä (nyt piirretty 90 cm mutta nostaa siitä 100 cm:iin) Näin ikkuna tulee varmasti työtason yläpuolelle vaikka lattia nousisi suunniteltua korkeammallekin. Välissä on kuitenkin riittävästi tilaa, sillä yläkaapit yleensä asennetaan 50 cm:ä tason yläpuolelle.

 Muuten kaipasimme keittiösuunnittelijoilta omaa näkemystä ja ehdotuksia, jotta saisi parempia ratkaisuja kuin mitä itse keksimme. Pääkomponenttien, eli liesi, vesipiste, jääkaappi/pakastin ja astianpesupaikka, sijoittelu oli selkeä mutta enemmänkin kysymyksiä herätti minkälaisia säilytysratkaisuja laitettaisiin ja miten saataisiin keittiöön hieman enemmän ilmettä. Suunnitteluun oli myyjillä selvästi kaksi eri toimintatapaa. Keittiö.net lähti luomaan keittiötä suoraan tietokoneella ja odotti meiltä ratkaisuja kaikille kalusteille (kaappi vai laatikosta, monta laatikkoa jne). Domus ja Keittiömaailman kanssa taasen kävimme avointa keskustelua siitä minkäläinen tyyli ja materiaalit meitä kiinnostaa ja minkälaisilla reunaehdoilla lähdetään suunnittelemaan (eli juuri nuo pääkomponentit). Me pidimme enemmän tuosta jälkimmäisestä tavasta, sillä koemme saavamme enemmän näkemystä keittiösuunnittelijalta. Samoin tapaamiset tuntuivat tehokkaammilta, kun meidän ei tarvinnut katsella myyjän koodaavan tietokonettaan. Keittiö.netin suunnittelijan kanssa emme ehtineetkään käydä kodinhoitohuonettamme lainkaan.

Kodinhoitohuoneemme onkin varmaan suunnittelijoiden tulikoe. Sinne kun samaan tilaan tulee kuraeteinen, tekninen tila (lämmin vesivaraaja ja maalämpöpumppu, putkistoa), pyykkihuolto ja astioiden pesu. Jännityksellä odotamme mitä suunnittelijat sinne keksivät.