Olen tässä yrittänyt parhaani mukaan oppia mitä eristämisen yhteydessä tarkoitetaan U arvoilla ja kaikilla mystisillä muillakin termeillä, kun taloa rakennetaan. Ikkunoissahan on vielä U-arvon lisäksi muita mietittäviä asioita kuin auringonsäteilyn läpäisykerroin ja ilmanpitävyys, mutta nyt olen keskittynyt ainoastaan lämmönläpäisykertoimeen (U-arvoon). Tämä perustuu siihen, mitä olen itse onnistunut opiskelemaan, joten en menee takuuseen, että kaikki on 100% oikein. Itselleni jonkin aikaa tuota lukua katseltua selvisi, että U-arvohan määrittää sen, kuinka monta wattia energiaa yhden neliömetrin kokoisen rakenteen läpi vuotaa, jos rakenteen yli on yhden asteen lämpötilaero. Eli siis yhden neliömetrin seinän läpi, jonka U-arvo nykymitoituksen mukainen (0,17W/Km2) vuotaa 0,17W energiaa. Tunnissa energiaa kuluu siten 0,17Wh, kahdessa tunnissa 0,34Wh jne.
Talon eristämisestä kun puhutaan, kuulee usein monia myyttejä kuten: mitä turhaa seinien eristeisiin keskittymään, ikkunoista se lämpö menee tai alapohjaan kannattaa laittaa paljon eristystä, sisälämpötilan nostaminen 21 asteesta 23 kuluttaa hirveästi energiaa jne. No mitä olen ymmärtänyt, niin kaikkien pintojen eristykseen kannattaa kiinnittää huomiota. Ohessa yksi sivu meidän rakennuslupahakemuksen mukaan menneestä energiaselvityksestä. Tässä on muutamia virheitä, kuten seinien U-arvo, ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyötysuhde ja talon ilmanvuotoluku, mutta siitä saa kuitenkin hyvän kuvan mistä lämpökarkaa ja miten.
Oheisessa laskelmassa on arvioitu paljonko talomme menettää lämpöenergiaa ulkolämpötilan ollessa -26°C ja huoneilman lämpötilan ollessa 21°C. Ulkoseinien pinta-alaksi on arvioitu 180,3m2 ja U-arvolla 0.17W. Ulkoseinien läpi tuolla pakkasella vuotaisi 1 441W energiaa. Tunnissa siis 1 441Wh. Yläpohja on mitoitettu arvoon 0,06 W/Km2 (500mm puhallusvillaa ja tuulensuojalevy 50mm), joten katon kautta vuotaa 329W. Alapohja onkin vähän eritapaus, ainakin jos kyseessä on maavarainen alapohja, sillä talon alla oleva maa ei jäähdy pakkasen puolelle. Tässä mitoituksessa alapohjan lämmöneristys on mitoitettu arvoon 0.16W/m2K ja lattiaan energiaa virtaa energiaa 261W. Ovet ja ikkunat onkin sitten arvioitu U-arvolle 0,90W/m2K, eli huomattavasti huonommin eristäviksi kuin muu rakenne. Ikkunoiden ja ovien pinta-ala on kuitenkin ”vain” 50,54 m2. Täten ikkunoiden ja ovien kautta energiaa tuolla pakkasella vuotaisi 2 138W. Eli kyllä ikkunat ja ovet ovat se rakennuksen heikoin lenkki, mutta eivät kuitenkaan niin suurella erolla ulkoseinään kuin usein ajatellaan. Meidän rakennuksen vaipan kokonaisenergia hävikki tuolla pakkasella olisi 4 169W, josta 51% menee ovista ja ikkunoista ja 35% ulkoseinästä. Tämä on tietenkin selvää kun vertaa noiden pintojen pinta-aloja. Ikkunoiden ja ovien osalta pitää tietenkin huomioida, että ilman vuoto yleensä tapahtuu rakenteiden liitoskohdista kuten ikkunoista ja ovista. Ja vuotoilmahan myös aiheuttaa lämpöhäviöitä.
Lisäksi kannattaa myös huomata tuo ilmanvaihdon energian tarve. Jos nyt lasken noita rivejä oikein, niin tuossa on ajateltu, että lämmöntalteenotto saisi poistuvasta ilmasta energiaa talteen 3 960W ja jälkilämmityspatterin pitäisi tuottaa lämpöä 3 320W. Eli melkein yhtä paljon kuin mitä koko vaipan kautta virtaa.
Jos siis jotain pitäisi lähteä parantamaan, on ne, ilmanvaihtoon parempi hyötysuhde (laskelmassa hyötysuhde oli mitoitettu 50%), nykyiset hyvän hyötysuhteen omaavan IV-koneen (esim. Enerventin pyörivällä kennolla olevat) saa muutamalla tonnilla. Tuon pitäisi maksaa itsensä takaisin hyvinkin nopeasti. Seuraavaksi sitten olisikin ikkunoiden ja ulkoseinien vuoro. Ulkoseinien U-arvon parantaminen 0.17:stä esimerkiksi 0.13:een (meidän nyt suunniteltu keskimääräinen U-arvo), vähenttää seinien kautta vuotavaa energiaa noin 24% 1 102W:iin (kolmen 100W hehkulampun verran). Ikkunoiden ja ovien U-arvon laskeminen esimerkiksi arvoon 0.66 W/m2K vähentäisi ikkunoiden kautta tapahtuvaa lämpövuotoa noin 570W (26%) tai melkein kuuden sadan watin hehkulampun verran (1 568W:iin).
Tässä tätä kirjoitellessa loin itselleni Google docsiin laskelman, jonka kautta voi laskea energian kulutusta ja sen muutosta eri eristysratkaisuilla. Tämä pohjautuu meidän rakennuslupahakemuksen mukaiseen energiaselvitykseen. Laskelmasta selviää, että valitsemamme eristysratkaisut säästävät kuukaudessa suoralla sähkölämmityksellä noin 185€:a (olettaen, että kuukauden keskilämpötila on -5 astetta, sisälämpötila 21 astetta ja sähkönhinta on 12 senttiä/kWh). Pääasiassa parannus tulee IV:n parantuneesta lämmön talteenottosta, paremmasta ulkoseinän eristyksestä, matalammasta ilmanvuodosta ja vertailutasoa paremmista ikkunoista. Kuitenkin lämmityskulut olisivat edelleen 270€/kuukaudessa. MLP:llä taasen saa tuon lämmityskustannuksen tippumaan noin 55€:oon /kuukaudessa. Tietenkin voisi kysyä, että kun laittaa MLP:n niin kannattaako tuohon eristykseen enään panostaa noin paljon, kun se tuo säästöä MLP:n kanssa ”vain” 37€ kuukaudessa. Olettaisin kuitenkin, että parempi lämmöneristys myös luo asumisviihtyvyyttä, kun asunnossa ei ole yhtä suuria lämpötilaeroja. Laskelmasta kannattaa muistaa, että se ei muuta energian kulutusta kuten käyttöveden lämmittämistä samoin kuin hukkalämpöä ei ole lainkaan huomioitu.
Voit käyttää tuota dokumenttia oman projektisi kulutuksen arviointiin. Valitettavasti kuitenkin itse dokumenttia ei voi muokata Google docsissa (kun en keksinyt mitään tapaa miten samalla varmistaisin, että muut lukijat näkisivät dokumentin alkuperäisenä). Voit kuitenkin kopioida sen esim. exceliin (file -> download as) ja muokata siellä. Voit muuttaa pinta-alat ja tilavuuden, sekä eristysarvot oman kohteesi mukaisiksi. Samoin voit vaihtaa ilmanvuotoluvun ja LTO:n hyötysuhteen. Lopuksi vielä voit muokata sisä- ja ulkolämpötilaa (sekä alapohjan lämpötilaa) ja vaihtaa sähkön hintaa niin saat lopullisen idean mitä talosi energian kulutus olisi (tämä siis pelkästään lämpöhäviöt, ei huomio lämmintä käyttövettä eikä rakennuksessa syntyvää hukkalämpöä). Kaikki kentät, jota muuttamalla saat oman talosi laskelmat aikaiseksi on kehystetty. Toivottavasti tästä on apua.
Energiaselvitys talostamme (klikkaamalla suurempana)