Aihearkisto: sähköistys

Valun valmistelua ja sähkötöitä

Tänään Älysähkön Petri tuli aloittamaan sähköasennuksia. Sähköputkea meni styroksin päälle melkoinen vyyhti. Hommaa tullaan jatkamaan vielä maanantaina. Siihen mennessä pitäisi yrittää tehdä betoniseinään reikiä useampi kappale, jotta saadaan vedettyä nuo alakerran sähköt ryhmäkeskukselle tuon kellarin kautta, vedetään todennäköisesti sen lattiavalussa lähelle ryhmäkeskusta ja sieltä pintavetona yläkertaan. Muutenkin nuo muutaman portaan tasoeromme ovat kyllä hieman aiheuttaneet harmaita hiuksia. Suurin harmituksen aihe on ollut työhuoneeseen tarkoitetut sähkörasiat, jotka betoniluoman puolella olivat päätyneet kellarin puolelle. Pitää nyt sitten laittaa muutama ylimääräinen pistorasia työhuoneeseen toiselle puolelle harkkoseinään.

Itse väkersin läpivientejä tuonne välipohjan valumuotteihin, jotta ei tarvitse piikata reikiä valuun jälkikäteen. Yläkerran WC:n altaiden viemärit, WC pytty ja pyykkikuilu kaikki tulevat menemään paikalla valusta läpi, ja on huomattavasti helpompaa laittaa niihin putket nyt, kuin yrittää piikata tuota valettua betonia. Pääsin samalla testaamaan Biltemasta tekemääni hankintaa. Ostin nimittäin akkukäyttöisen työkalusetin (akkuporakone, käsisirkkeli, pistosaha ja työvalo). Kyllähän noilla jotain sai aikaiseksi, etenkin kun koko setti oli alle 80 euroa, mutta kyllä akkuporakoneena Boschin sininen koneeni vielä on ihan eri luokkaa. Samoin portaiden viereen aukkoa pienennetään paikalla valulla ja siihen tarvitaan läpivienti IV-putkille, joten sinne rakensin vanerista kehikon, jonka olisi tarkoitus jäädä siis tyhjäksi.

Ohessa yläkerran WC:n altaiden viemärit (2x75mm) ja wc istuimen viemäri (110mm) sekä välissä pyykkikuilu (200mm viemäriputki)

Sähkösuunnittelua – Pistekuvat

Kävimme sähkösuunnittelijamme (Atte Jokitalo) kanssa eilen läpi talomme sähköpistekuvia. Älysähkön asentaminen vaatii näemmä myös ajatusmallin vaihtoa. Sitä on niin tottunut ajattelemaan, että tuosta katkaisimesta menee nuo valot päällä ja tuosta nuo. Nyt pitäisikin osata ajatella laajemmin, eli mitä esim. haluaisi tehdä kun tulee ilta (kytketään vaikka kaikki julkisivuvalaistus päälle, ja sisälle alakertaan yleisvalaistus), tai mitä tehdään kun lähdetään ulos. Halutaanko, että ulkoterassien valaistusta ohjataan läsnäoloanturilla vai ”perinteisesti” katkaisimesta. Etunahan tuollaisessa läsnäoloanturissa on, että valot eivät jää ”vahingossa päälle” ja tilaan voi tulla mistä tahansa suunnasta (ulkoa tai sisältä), tosin samalla joutuu etukäteen miettimään milloin valoja tarvitaan ja milloin ei. Lisäksi tietenkin hieman huolestuttaa, että osaako järjestelmä toimia aina halutulla tavalla. Todennäköisesti nuo alussa luodut säännöt eivät olekaan täydellisiä, joten onkin hyvä, että Älysähkön toimitukseen sisältyy myös jälkihuolto muuton jälkeen. Toivottavasti silloin löytyy jo suurin osa tarpeista.

Pääasiallisesti Atte oli saanut kyllä pisteet oikeille paikoilleen. Katkaisijat vaikuttivat kaikki olevan järkevissä paikoissa eli eivät jää ovien taakse ja ovat muutenkin hyvin kulkureiteillä. Suurin haaste on olohuoneemme kytkimien paikat, sillä siihen tullaan useammasta suunnasta, ja seinäpintaa kulkureiteillä on rajatusti. Perusvalaistuksenhan voi tietenkin kytkeä päälle automaattisesti jo ylhäältä kun portaista tullaan alas, tai kotiin tultaessa eteisestä kun talon laitaa ”sisällä” -tilaan. Samoin samalla voidaan ohjata esimerkiksi ilmanvaihto oleskeluasetukselle ja mahdollisesti muuttaa lämmitystä. Pitää vaan siis oppia ajattelemaan asioista monipuolisemmin perinteisen ”tuo katkaisin ohjaa tuota valoa” -ajattelun sijaan. Alan kyllä ymmärtämään, miksi kuka tahansa ei ole oikea suunnittelija taikka urakoitsija tekemään älykästä sähköistystä. Kyllä asiaan pitää olla paneutunut, ettei tule vaan vanha ratkaisu uusissa vaatteissa! 

Sähkösuunnittelijakin valittu, KNX -automaatio tulossa

Sähkösuunnittelupuolikin on vihdoin saatu liikkeelle. Pohdin sähkäripuolta pitkään ja puntarissa oli valinta siitä tehdäänkö perinteinen sähköistys vai KNX -automaatio. Nuo muut automaatioratkaisut tippuivat pohdinasta pois nopeasti, kun havaitsin miten laaja standardi KNX on. Oman työni puolesta matkapuhelinteknologioiden parissa olen huomannut, että teknologialla pitää olla laaja teollisuuden tuki, muuten se tulee vähitellen kuihtumaan pois ja en halunnut, että taloni sähköistys perustuu ratkaisuun, johon ei saa kymmenen vuoden päästä varaosia. Kunhan suunnitelmat valmistuu kirjoitan tarkemmin miten automaatiota on tarkoitus hyödyntää. Tällä viikolla pitäisi saada ensimmäinen ehdotus.

Sähkösuunnittelijaksi valitsimme Atte Jokitalon Älysähköstä. Pidin siitä, että heidän kanssa sovimme kerralla kokonaispaketin, eli suunnittelun ja toteutuksen. Varsinkin kun päädyimme tekemään automaatiojärjestelmän, niin minua huolestutti niin suunnittelijan kuin asentajan ammattitaito KNX -ratkaisuihin ja suunnittelijan taito luoda järkihintainen suunnitelma. Usein olen törmännyt siihen, että suunnittelijat eivät ota mitään vastuuta toteutuksen hintasta, ja pahimmassa tapauksessa hinnasta sitten tulee huomattavasti kalliimpi kun oli ajatellut. Älysähköllä vaikuttaa olevan kokonaisvaltainen näkemys hankkeeseen, ja hintakin on kohdallaan. Sopimuksen vääntäminen kesti hieman pidempään kuin muiden suunnittelijoiden, kun halusin varmistaa, että sopimus todellakin sisältää kaiken tarpeellisen. Ainoastaan valaisimet on rajattu sopimuksen ulkopuolelle, joka on tietenkin ymmärrettävää, kun valaisimiin voi käyttää rahaa hyvin laidasta laitaan. Heidän pakettiin jopa sisältyy jälkiasennus neljä kuukautta sisään muutosta, jolloin voimme siis muuttaa asetuksia sen mukaan mitä olemme havainneet ensimmäisen neljän kuukauden käytön aikana. Jännityksellä odottamaan ensimmäisiä suunnitelmia!

 

Taloautomaatio

Tässä pitäisi piakkoin aloittaa sähkösuunnittelu ja samalla tehdä päätös siitä edetäänkö perinteisellä sähköistyksellä vai asennetaanko taloautomaatiojärjestelmä. Tuo taloautomaatioteknologia taitaa viimein alkaa olla sen verran kypsynyttä, että siihen voi jo uskaltaa rahojaan sitoa. Lupauksethan ovat hienoa, kuten yhdellä (sisään/ulos) painikkeella voi katkaista sähköt kaikista kodinkoneista ja muista tarvittavista paikoista ulos lähtiessä, katkaista veden tulo magneettiventtilillä ja samalla kytkeä murtohälyttimet paikalle. Kotiin tullessa taasen saman napin painallus sytyttää järkevän määrän valoja (ja saattaa jopa huomioida kellonajan) ja kytkee sähköt jälleen käyttöön. Suurin etuhan automaatiojärjestelmissä on myös muunneltavuus. Tuollaiseen sisään/ulos napinhan voisi toteuttaa perinteisellä teknologiallakin, mutta kun kaikkea tarpeellista ei kuitenkaan ole osannut miettiä etukäteen, tai muuten vaan tarpeet muuttuvat elämisen myötä, tulee asetusten muuttaminen kovin hankalaksi (vaatisi uusia kytkentöjä, ohjelmoimisen sijaan). Samalla järjestelmään voidaan liittää myös etäohjattavuus esimerkiksi matkapuhelimen kautta. Olisihan se mukavaa voida laittaa esimerkiksi sauna päälle jo kotimatkalla raskaan päivän jäljiltä! Talo Värjölä blogissa on kuvailtu tarkemmin mitä taloautomaatioilla saa aikaiseksi. Artikkelin löydät täältä. 

Suurin haaste kuitenkin tuota taloautomaatiota suunnitellessa on kilpailevat ratkaisut. Itse olen ainakin törmännyt nyt on termeihin KNX, Elko living systems, X10 ja EBTS, joista ainakin KNX:ää ja X10:ä väitetään standardeiksi. Kuitenkin selvästi näyttää että markkinat eivät ole vielä valinneet vallitsevaa standardia ja siten suurin riski taloautomaatioita suunnittelevalle on päätyä valitsemaan häviävä teknologia, jonka joutuu sitten muutaman vuoden päästä päivittämään siihen voittajaan kun omaan ratkaisuun ei enään saa varaosia tai tarvittavia laajennuksia. Pitänee juttuttaa vielä muutamia sähkösuunnittelujoita ennenkuin päätyy mitään valitsemaan. Onko teillä kokemuksia?