Aihearkisto: suunnittelu

Mittauksia

Pyysimme anturaporukan (Tarax) kanssa kunnan mittarit paikalle mittaamaan kaikki tarvittavat paikat talon alta, joita tulikin melkoisesti. Mittasimme ulkoseiniä pitkin kaikki betonirungon nurkat. Lisäksi mitattiin kaikki paikat, joista alkaa nuo 1/3 luiskat, joten merkkitappeja tulikin melkoisesti. Aluksi olin epäileväinen ottamaan maanmittareita uudestaan, kun siitähän joutuu maksamaan yli kaksi sataa euroa korvausta. Mutta kun katsoi, että heiltäkin meni tuon hienon koneen kanssa pari tuntia kolmelta mieheltä mittauksiin, niin voi olla ihan tyytyväinen. Olisi Taraxilla mennyt varmaan vieläkin kauemman mittojen kanssa. Lisäksi olisi varmaan ollut oma haaste saada nuo mitat kohdalleen, ja jos ne ei ole kohdallaan tulee elementtien asentaminen olemaan haastavaa.

Anturatyötkin oli tarkoitus aloittaa tänään, mutta tarvikkeet tulivat vasta iltapäivällä, joten hommat alkavat huomenna. Sitten alkaa välitellen talon muodot tulemaan esiin.

Maanmittarit töissä

Aikatauluja

Tässä on kovasti yrittänyt saada järkeä näihin aikatauluihimme. Pitää keskustella asiasta huomenna, mutta tässä hieman omia ajatuksiani.

Anturan teko: seuraavat kaksi viikkoa. Sen jälkeen ajetaan anturan sisälle valmiiksi kasaksi sorat, jotka voidaan sitten seinien asennuksen jälkeen levittää.

Anturan teon jälkeen voidaan alkaa muuraamaan muutamia tukirakenteita (autokatoksen varasto, portaiden ja terassien muurit jne). 

Alakerran elementtien asennus sitten viikolla 30, todennäköisesti tiistaina. Keskiviikkoona elementtien saumaus ja sitten juurivalu. Tässä välissä sitten varmaan kannattanee levittää nuo sorat ja tasoittaa, samoin tehdä sokkelin eristys ja laittaa patolevyt/bitumikermit, jonka jälkeen osa ulkotäytöistä. Pitää tosin keskustella vastaavan kanssa, voidaanko noita sisä ja ulkotäyttöjä tehdä, ennenkuin ontelot ovat päällä, eli onko vaaraa että maanpaine väänttää seiniä. Jos voidaan, silloin noihin hommiin menee varmaan pari viikkoa. 

Siten viikolla 32 voisi sitten asentaa ontelot ja saumata ne ja viikolla 33 yläkerran seinät ja kattotuolit. Sitten viikolla 33 (tai vaihtoehtoisesti jo aikaisemminkin) voisikin tulla putkimies laittamaan pohjaviemärit, jonka jälkeen voi alkaa laittamaan ensimmäistä kerrosta lattiastyroksia, jonka jälkeen putkimies tulee laittamaan kylmävesiputket, ja sitten toinen kerros styroksia ja taas putkimies laittamaan lämminvesiputket ja sähkäri voisi aloittaa työnsä. Samaan aikaan timpurit voivatkin alkaa tekemään kattoa.

sitten kun sähkäri ja putkimies on saaneet hommansa valmiiksi, heitetään teräsverkot paikalleen ja voikin jo paikalle kutsua lattialämpömiehet. Tällöin varmaan eletään viikkoa 35… Sitten kun lattialämmöt on paikalla (niin ja keskuspölynimurin putket), niin tarvittaisiinkin lattianvalajia. Tässä vaiheessa voisi myös tehdä ulkoeristyksen, jonka jälkeen varmaankin voisi jo asentaa ikkunat ja ovet, paitsi tietenkin pääoveksi tulisi raksaovi. Sitten pitääkin vähän miettiä tekeekö tuon puuverhouksen heti samantien, vi jättääkö seuraavaan kesään. Rappaus varmaan menee välttämättömästi ensi kesään, vaikka EPS:n päälle voisikin rapata heti. Sitten varmaan voisi alkaa tekemään yläpohjan höyrysulkuja, jotta yläpohjan voi villoittaa. Sitten varmaankin väliseinien muuraus/teko jne. Tosin pitäisi vielä jutella vastaavan kanssa siitä, missä vaiheessa yksi väliseinistä (jonka molemmin puolin lattia on eri korossa), pitäisi tehdä, eli tarvitaanko sitä tukemaan sisäpuolen soraa, vai miten tuo tehdään. 

Kyllä tässä siis on alkanut tämä taloprojektin valtavuuden ymmärtämään… Jos ylläolevissa ajatuksissa oli jotain aivan päätöntä niin kommentoikaa kiitos!

Elementtien asennus viivästyi hieman

Pohjatyöt alkavat olla valmiit, tänään viimeisteltiin salaojia, sähkön suojaputkia ja maalämmön liuosputkia. Anturaporukka aloittaa sitten ensi tiistaina. Sovimme anturaporukan kanssa, että pyydetään kunta mittaamaan tarkkaan nuo luiskien paikat, kun ne eivät saa pahemmin heittää, tai elementit ei sovi. Meillä kun tulee myös sokkeli betonielementeistä. Pyydettäneen varmaankin heidän vielä uudestaan mittaamaan sitten valettu antura, jotta saadaan tartunnat paikalleen ja talon nurkat samaten.

Elementtitoimitus nyt viivästyi sitten pari viikkoa. Rakennesuunnittelu kun viivästyi 2-3 viikkoa, joka tosin oli ihan hyvä, sillä nyt vältimme turhaa louhintaa talon takaosassa. Mutta tämä johti siihen, että alunperin suunniteltu asennusviikko 26 muuttui nyt viikoksi 30. Teknisesti olisi ollut mahdollista saada elementit valmiiksi asennusta varten viikoksi 28, mutta Betoniluoman tehdas on huoltoseisokissa viikot 28 ja 29. No mutta eipähän nyt tule sitten ainakaan aivan mahdoton kiire tuon anturan kanssa.

Viikolla 30 pyrimme sitten tekemään elementtien asennuksen jälkeen saumauksen ja juurivalut. Tämän jälkeen tulee sitten sisätäytöt ja sitten päästään asentamaan ontelolaattoja. Suurin pohdinta on tuon suuren parvekkeemme asennus. Se pitäisi asentaa viimeistään samalla kertaa onteloiden kanssa, mutta tulee eri tehtaalta, joten pitää tuoda samassa kuormassa alakerran seinien kanssa. Muuten joutuu turhaan maksamaan ylimääräisen rahdin tuosta laatasta. Tuo laatta voitaisiin tietenkin asentaa myös alakerran seinien kanssa samaan aikaan, mutta silloin vaikeutuu täyttäjän teko, kun työmaalle ei tahdo jäädä tilaa kaivinkoneelle. Pitänee hieman keskustella niin maarakentajan kuin vastaavan mestarinkin kanssa ja päättää miten edetään.

Tarjouspyyntöjä ja tarjouksia

Näemmä kun taloa näin palastelee osista kasaan niin töitä kyllä rakennuttajalla riittää. Meilläkin ei tule muuta kuin betonielementtirunko Betoniluomalta niin pitäisi löytää kattotuolit, ikkunat ja ovet, anturan tekijät, LVI urakoitsija, maalämpö- ja lattialämmitystoimittaja, ja tietenkin sitten se timpuri porukka tekemään anturat, katot, valut jne. Tarjouspyyntöjä on siis kirjoitettu ja vastaanotettu. Onneksi nykyisenä sähköisenä aikana tarjouspyyntöjen lähettäminen onnistuu helposti sähköpostilla.

Tarjouksia lukiessa pari asiaa kyllä yllättää aina. Ensimmäisenä se, miten isot hintaskaalat tarjouksissa on. LVI urakassa halvimman ja kalleimman urakan ero on yli 20 000€. Kattotuolit (talo ja autokatos) nyt ei ole isohko erä, mutta sielläkin kallein on melkein kaksikertaa kalliimpi kuin edullisin (21 ristikkoa, 3690€ vs. 4950€).  Ikkunoissakin hintahaitari on ollut melkoinen. Kyllä tässä todellakin huomaa, että tarjouspyyntöjä kannattaa lähettää useita. Toinen yllätys, mikä varmaan kaikille rakentajille on tuttu, on se, että vaikka tarjouspyynnössä on määritellyt erittäin tarkkaan mitä tarjouksen pitäisi kattaa ja miten se pitäisi olla eritelty, tarjoukset ovat aina kaikki eri muodoissa. Joten vertailu onkin sitten sulaa mahdottomuutta. Pakko vain yrittää tehdä parhaansa ja lukea tarjouksia suurennuslasin kanssa läpi yrittäen huomata ne miinat joihin saattaisi langeta.

Seuraavaksi pitäisikin alkaa sitten kilpailuttamaan rautakauppatavaraa, kun pitäisi tilata työmaalle anturamuotit (formex) ja routa- ja lattiaEPS:t, sekä teräkset. Siinä hankkeessakin kannattaa kuulemma kilpailuttaa rautakauppoja. Sukulaismies ainakin kertoi, että hänellä hintahaitari rautakauppatavarassakin oli ollut melkoinen. Ja tietenkin kaikki mikä tulee rahdilla tontille, voi tulla vähän kauempaakin, ei siinä tule merkittävää eroa tilaako sen lähimmästä rautakaupasta. Tietenkin, jos kuskaa raksapakulla tai peräkärryllä niin sitten, mutta peräkärryyn ei kovin montaa paalia EPS:ää mahdu…

Rautakauppahankintoihin liittyen täytyy suositella DWGviewerin käyttämistä. Itselläni on ollut käytössä tuo Bravian free DWGviewer. Sen avulla on helppo mitata DWG kuvista pituudet/pinta-alat ja siten saada tarvikemäärät. Ensiksi pitää vain calibroida mittaustyökalu kyseiselle kuvalle, eli valitse Measure valikosta Calibrate ja mittaa jostain kohdasta kuvaan merkitty mitta. Avautuvaan ruutuun vain syöttää sitten tuon kuvaan piirretyn mitan. Tämän jälkeen kuvista voikin mitata kätevästi pituuksia ja pinta-aloja. Itse tykkään etenkin polygon työkalusta, sillä sillä voi merkitä useita nurkkapisteitä ja se laskee automaattisesti alueen sisään jäävän pinta-alan sekä kehän pituuden. Suosittelen!

Rakennesuunnittelu

Rakennesuunnitelmat piti saada Betoniluomalle tänään elementtisuunnittelua varten. No tietenkin rakennesuunnittelija on vielä vaiheessa. Saimme ensimmäisiä kuvia viime perjantaina, mutta ne olivat vähän sinne päin. No eilen tuli sitten CAD paketti sähköpostissa, mutta ei lainkaan PDF:iä. Olin ladannut itselleni ilmaisen DWGviewerin (Bravan dwgviewer), joten pystyin katsomaan noista kuvista mitä hän oli suunnitellut. Pääsuunnittelija taasen haluaa PDF:t kun CAD kuvista tulostaminen vaatii kuulemma paljon työtä. Muutenkin hänen kommenttinsa oli, että näillä asioille pitää varata riittävästi aikaa. Ja minä kun olin koko huhtikuun soitellut hänen ja muiden suunnittelijoiden perään, ja olin monta kertaa kysynyt häneltä onko meidän aikataulut kunnossa, jotta saamme kuvat elementtisuunnitteluun viikolla 18. Olisin odottanut hänen huomauttavan silloin hänen tarvitsemista aikatauluista.

Kyllä tässä alkaa uskomaan mitä Tapani blogissaan kirjoitti blogissaan rakentajan tarvitsemista tiedoista ja taidoista. Eli kaikista osa-alueista tulee ymmärtää suurinpiirtein yhtä paljon kuin itse suunnittelijat. Ja samoin ei koskaan pidä luottaa siihen, että asiat etenee ellei niitä ole itse kokoajan päsmäröimässä. Mitä tosin olin tässä itse jo tekemässä, mutta silti asiat viivästyivät… Samoin pitää näemmä muistaa laittaa sopimussakot kaikkiin sopimuksiin, ehkä ne saisivat vähän vauhtia työhön. Sopimuksethan kannattaa myös tehdä aina, vaikka toinen osapuoli ehdottaakin, että tarjouksen hyväksyminen muodostaa sopimuksen.

Soittelin sitten Betoniluomalle ja kyselin, että menikö se kesäkuun toimitus nyt tässä. Lupailivat yrittävänsä parhaansa saada toimitus ajoissa. Taitavat olla sen verran vanhoja tekijöitä tässä hommassa, että ovat laskeneet varmuusmarginaalia omalle puolelleen. Toivotaan ainakin niin, sillä heillä on tehdas kiinni heinäkuun, joten jos elementtejä ei valeta kesäkuussa, niin sitten pystytys siirtyy elokuun loppupuolelle.

Rakennesuunnittelija oli vahvasti sitä mieltä että tuo meidän välikerros kannattaa tehdä ontelolaatoilla. Tuohon tilaan jää onteloiden alapinnan ja anturoiden yläpinnan väliin melkein kaksi metriä tilaa, tai siis ainakin tilojen välisen seinän kohdalla. Hänen näkemys olisi siten, että rakenne eristettäisiin anturoiden tasalta ja sen päälle tulisi betonilattia (kuva alla). Näin tuonne tilaan tulisi noin 1.9m korkea puolilämmin tila. Säilytystilallehan on aina tarvetta, joten ehkäpä ihan järkevä rakenne. Tosin jos tuolta alta löytyy kallio, niin silloin ei kannata lähteä louhimaan, jolloin osa tuosta tilasta tulee katoamaan. Lisäksi pitää tietenkin varmistaa että tuo tila tuulettuu riittävästi ja vähän huolestuttaa paljonko ylimääräistä energiaa menee tuon tilan lämmittämiseen. Katsotaan mikä on pääsuunnittelijan kanta.

Suunnittelu jatkuu

LVI suunnittelija sai työnsä ensimmäisenä valmiiksi ja kuvat lähtivät kopiolaitokseen. Pitää tilata useita kopioita kun ainakin nämä Kirkkonummen LVI urakoitsijat haluavat kuvat paperilla jo tarjouspyyntövaiheessa. Ymmärtäähän tuon, on niitä huomattavasti helpompi lukea paperilta, kun tietoa on kuvissa paljon. LVI kuvat näyttivät hyviltä, en ainakaan näin maallikkona osannut sinne mitään kommentoida. Muutamasta asista keskustelimme, eli takan korvausilmakanavasta ja tuloilman esilämmityksestä. Molempiin päätös oli, että meille ei niitä tule. Takalle ei ole suositeltavaa ohjata kylmää ilmaa palotapahtumaa varten. Parempi ratkaisu olisi, jos takka olisi lähellä ulkoseinää, laittaa seinään ”räppänä”, mutta takkakytkin/tuuletusikkunan avaaminen pitäisi toimia samoin. Vähän toki huolestuttaa tuo takan veto, mutta mennään nyt sitten näin. Tuloilman esilämmitystä ei myöskään kannata tuolle Pandionille laittaa, ei siitä ole hänen mukaan pyöriväkennoisessa merkittävää etua, ja pyöriväkennoisessa ei pitäisi olla jäätymisongelmaa.

Maalämpöurakoitsijoillekin jo soittelin pyytääkseni tarjouksia. Muutama arvasi jopa meidän LVI suunnittelijan kun mainitsin, että LVI -kuviin on piirretty paikalleen jakotukit. Suurin osa suunnittelijoista ei kuulemma tee sitä. Muutenkin Ojala teki meille hyvän tarjouspyyntöpohjan, jossa on määritelty urakkarajat ja tarvikkeet, sekä kaikki asennusohjeet. Tarjouspyyntöasiakirja oli 11 sivua pitkä. Tällä on sitten hyvä aloittaa tarjousten pyytäminen.

Rakennesuunnitelmia vielä odotellaan, alustavia kuvia saimme perjantaina, mutta lopulliset ovat vielä työn alla. Edelleen ovat luvattuja tälle viikolle, joten pidetään peukut pystyssä. Muuten saattaa viivästyä elementtitoimitus. 

Soitin myös kuntaan tiedustellakseni rakennuslupahakemuksemme tilaa. Rakennustarkastaja lupaili, että hakumus käsiteltäisiin huomenna ja, että lupa myönnettäisiin maanantaina! Eli siltä puolelta kaikki aikataulussa. Meidän talon puiston puolesta tullee pieni huomautus, sillä se oli suunniteltu täysin rapatuksi. Pitää kuulemma laittaa vähintään 1/3 puuverhousta. Arkkitehti saanee pohtia tuota.

Muuten siis kaikki näyttää hyvältä! Kohta pitäisi siis siirtyä hanke laskujen maksusta toteutukseen!

Keittiö ja apukeittiö

Valitsimme tällä viikolla myös keittiön ja apukeittiön kalustetoimittajan ja kalusteet. Keittiötoimittajaksi valikoitui Espoon Keittiömaailma. Alun perin olimme ajatelleet välttää kaikkia ”kalliita” brändejä, kuten esimerkiksi Puustelli ja Keittiömaailma, koska tavoitteemme oli löytää kohtuuhintainen keittiö. Päätimme sitten kuitenkin kokeilla myös näitä ja yllätyksemme oli, että heidänkin hintansa oli kilpailukykyinen. Ikeasta nyt olisi varmaankin saanut vielä hieman edullisemmalla, mutta halusimme kuitenkin hieman apua tuohon suunnittelutyöhön. Keittiö.net:it ja muut vastaavat taasen yllättäen päätyivät hyvin vastaavaan hintaan.

Keittiösuunnittelijaksi meille valikoitui Maria Köykkä, joka osasi hyvin suunnitella meille keittiön, joka miellytti silmäämme heti ensi yrityksellä. Toki teimme keittiöön muutamia muutoksia, mutta kokonaisuus oli hyvin onnistunut. Työskentely Marian kanssa oli todella miellyttävää ja hän osasi hyvin kuunnella näkemyksiämme ja jaksoi tehdä muutoksia pyynnöstämme. Hän oli miettinyt kokonaisuuden mukaanlukien laatat, toisin kuin muut suunnittelijat, joita tapasin. Heidän kanssa joitain kohtia joutui suunnittelemaan itse.

Sitten niihin kuviin. Ohessa meidän keittiö. Halusimme, että keittiöön mahtuu arkiruokapöytä ja halusimme perinteisempää suunnittelua. Ajatus oli hieman enemmän italialaista kartanotyyliä. Pidimme kokonaisuudesta, jonka Maria oli luonut. Tämän hetkinen näkemys keittiöstämme on tuossa vasemmalla. Hieman vielä pohdimme tulisivatko ikkunat valkoisilla pokilla vai ruskeilla, joten ohessa on myös Marian ensimmäinen ehdotus, jossa pokat ovat ruskeat. Nuo ruskeat pokat kyllä tuovat lisää ilmettä keittiöön, mutta kyllästyykö niihin jossain välissä? Muihin tiloihimme ruskeat pokat eivät toimisi varmaan yhtä hyvin, joten joutuisimme mahdollisesti laittamaan kahta eri väriä ikkunoihin, joka saattaisi myös alkaa häiritsemään silmää. Onko mielipiteitä?

Valkoisilla ikkunan pokilla © Keittiömaailma

Ruskeilla ikkunan pokilla © Keittiömaailma

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ohessa sitten vielä kuva meidän apukeittiöstä. Maria selvisi melko hyvin tästäkin tilasta, vaikka siinä onkin yhdessä neljä eri toimintoa (kodinhoitohuone, apukeittiö, tekninen tila ja kuraeteinen). Takaseinällä on kodintekniikka, eli maalämpöpumppu ja lämminvesivaraaja. Niiden yläpuoli tullee täyttymään putkista ja paisuntasäiliöstä. Nurkkassa (koneiden oikealla puolella) tulee olemaan pari viemäriputkea ja alakerran lämmityksen jakotukki. Pyykkikoneen vieressä ovat pyykkikorit ja katosta tuleva pyykkikuilu. Pyykkikoneen oikealle puolelle halusimme vielä yhden kaapin, johon voimme laittaa piiloon lasten ulkohaalarit ja muut ns. kuravaatteet. Tuo avautuukin siksi oven puolelta eikä pyykkikoneen puolelta. Kaappien yläosa tultaneen koteloimaan, jotta saadaan kaikki nuo putket piiloon. Kuvassa ”kuvaajanpaikalla” olisi sitten tuo tiskauspiste, eli tiskikone ja tiskiallas. Eihän siinä liikaa tilaa ole, mutta emme halunneetkaan tuhlata neliöitä kodinhoitohuoneeseen. Toimivuuden tietenkin näkee vasta sitten kun pääsemme muuttamaan taloon.

Kodinhoitohuone © Keittiömaailma

Sähkösuunnittelua – Pistekuvat

Kävimme sähkösuunnittelijamme (Atte Jokitalo) kanssa eilen läpi talomme sähköpistekuvia. Älysähkön asentaminen vaatii näemmä myös ajatusmallin vaihtoa. Sitä on niin tottunut ajattelemaan, että tuosta katkaisimesta menee nuo valot päällä ja tuosta nuo. Nyt pitäisikin osata ajatella laajemmin, eli mitä esim. haluaisi tehdä kun tulee ilta (kytketään vaikka kaikki julkisivuvalaistus päälle, ja sisälle alakertaan yleisvalaistus), tai mitä tehdään kun lähdetään ulos. Halutaanko, että ulkoterassien valaistusta ohjataan läsnäoloanturilla vai ”perinteisesti” katkaisimesta. Etunahan tuollaisessa läsnäoloanturissa on, että valot eivät jää ”vahingossa päälle” ja tilaan voi tulla mistä tahansa suunnasta (ulkoa tai sisältä), tosin samalla joutuu etukäteen miettimään milloin valoja tarvitaan ja milloin ei. Lisäksi tietenkin hieman huolestuttaa, että osaako järjestelmä toimia aina halutulla tavalla. Todennäköisesti nuo alussa luodut säännöt eivät olekaan täydellisiä, joten onkin hyvä, että Älysähkön toimitukseen sisältyy myös jälkihuolto muuton jälkeen. Toivottavasti silloin löytyy jo suurin osa tarpeista.

Pääasiallisesti Atte oli saanut kyllä pisteet oikeille paikoilleen. Katkaisijat vaikuttivat kaikki olevan järkevissä paikoissa eli eivät jää ovien taakse ja ovat muutenkin hyvin kulkureiteillä. Suurin haaste on olohuoneemme kytkimien paikat, sillä siihen tullaan useammasta suunnasta, ja seinäpintaa kulkureiteillä on rajatusti. Perusvalaistuksenhan voi tietenkin kytkeä päälle automaattisesti jo ylhäältä kun portaista tullaan alas, tai kotiin tultaessa eteisestä kun talon laitaa ”sisällä” -tilaan. Samoin samalla voidaan ohjata esimerkiksi ilmanvaihto oleskeluasetukselle ja mahdollisesti muuttaa lämmitystä. Pitää vaan siis oppia ajattelemaan asioista monipuolisemmin perinteisen ”tuo katkaisin ohjaa tuota valoa” -ajattelun sijaan. Alan kyllä ymmärtämään, miksi kuka tahansa ei ole oikea suunnittelija taikka urakoitsija tekemään älykästä sähköistystä. Kyllä asiaan pitää olla paneutunut, ettei tule vaan vanha ratkaisu uusissa vaatteissa! 

Apukeittiö/kodinhoitohuone/tekninen tila

Tuli pääsiäinen pidettyä hiljaiseloa, mutta nyt taas täysi touhu rakennushankeen suunnittelussa. Saimme alustavat suunnitelmat niin sähkösuunnittelijalta kuin LVI suunnittelijaltakin ja niitä yritetään tutkia ja miettiä. Samoin keittiökauppiaiden kanssa on ratkaisuja pohdittu kalusteita keittiöön ja apukeittiöön. Lisäksi pääsiäisenä nappasin mökiltä hieman työkaluja mukaan ja samoin remonttihaalarit ja työmiehen vyön. Jätin sähkökoneet vielä mökille, kun ei ole oikein säilytystilaa. Toivottavasti saataisiin autokatoksen varasto nopeasti valmiiksi, niin voisi tuoda koneet sinne.

Keittiösuunnittelijat ovat olleet kovilla meidän apukeittiön kanssa. Tila on pienehkö (8,4 m2) ja sinne pitäisi saada mahtumaan kodintekniikkaa (maalämpöpumppu, lämminvesivaraaja, maalämmönliuosputket, lämmönjakotukki ja kaksi viemäriputkea), astianpesukone ja pesuallas, kurasyöppö, sekä tietenkin pyykkihuolto. Lisäksi yksi seinistä on viisto. Kodinhoitohuoneesta ei tule mitään tanssisalia, mutta kyllä siihen tarvittavat toiminnot mahtuvat. Toivottavasti näin osoittautuu käytännössäkin. LVI urakoitsija joutunee tosin myös hieman miettimään putkituksiaan, jotta saamme koteloitua ne siististi. Tosin tavoitteemme olikin, ettei kodintekniikkaa varten tarvitsesi rakentaa montaa neliötä ”turhaa tilaa”.

 

Savupiippu

Välillä näemmä tarjouksen saa nopeasti. On Piipun tarjous tuli pari tuntia tarjouspyynnön lähettämisestä. Taisi olla uusi ennätys! On Piipun tarjous n. 9 metrisestä, yksihormisesta savupiipusta oli asennettuna noin kaksi tonnia, hinnasta saattaisi saada noin sata euroa pois, jos saisi asennuksen samalla nosturilla kun nostetaan kattotuoleja. Katsoin noista nettirautakaupoista ja Schiedelin Rondon harkot saisi tontille noin 1 2 00 eurolla (taloon.com). Vaikuttaa siltä, että jos tontilla on muurausporukka muuten, niin kyllä tuo Schiedelin rondo plus taitaa hieman halvemmaksi tulla, vai onko teillä kokemusta? Onko kenelläkään kokekusta tuosta On Piipusta?