Itselläni ainakin oli ruusuinen ajatus, että kun lähdetään tekemään omakotitaloa, aloittamalla arkkitehtisuunnittelusta ja sitten siirtymällä muihin erityissuunnittelijoihin, ennen rakentamista, niin pääsee todellakin tietämään mitä taloon laitetaan ja osallistumaan suunnitteluprosessiin. No näemmä mitä pidemmälle suunnittelussa menee, sitä vähemmän rakennuttaja, eli me, olemme mukana hankkeessa. LVI suunnittelijan kanssa toki olemme käyneet alustavasti ratkaisuja läpi. Mutta rakennepuolella ei ole ainakaan näkyvästi tapahtunut erityisemmin mitään sen jälkeen kun sopimus allekirjoitettiin. Tosin olemme kyllä muutaman kerran asioista puhelimessa keskustelleet, mutta silti enemmän kontaktia olisi kiva. Olisin odottanut, että istuisimme alas ja kävisimme ratkaisuja läpi, esim. miten tehdään terassit, minkälaiset räystäät, miten portaat jne. Pitää varmaan taas ensi viikolla soittaa tuolle rakennesuunnitelijalle ja ehdottaa tapaamista. Aikaahan ei ole enään kovin paljoa, ennenkuin suunnitelmat pitäisi olla valmis. 

Kyllä tässä alkaa pitkälti uskomaan mitä Tapani kirjoitti omassa blogissaan, eli että rakennuttajan pitää omata osaamista kaikista rakentamisen osa-alueista. Omakotitalon rakentamisesta arkkitehtisuunnitelmista on näemmä tullut niin liukuhihnatoimintaa, että ei prosessissa näytä erityisemmin olevan aikaa luovalle keskustelulle. Tai sitten varmaan pitäisi maksaa moninkertaisia summia, jotta suunnittelijoilla todellakin olisi aikaa paneutua kyseiseen rakennukseen yhtä paljon, kun itse rakennuttaja haluaisi. Keittiösuunnitteluun taaseen Keittiöliikkeillä tuntuu olevan paremmin aikaa. Erikoisintahan tässä on, että keittiösuunnittelijat tekevät työnsä ilmaiseksi, tilauksen toivossa, toisin kuin muut suunnittelijat.

Meidänkin tietoon asti on tuotu tuo Villa Painajainen (http://villapainajainen.blogspot.com/). Talohankkeeseen lähtävältä taidetaan aina vaatia vähän hulluutta, jotta kestää hankkeen vaatiman stressin ja epävarmuuden. Toki tälläisien kauhutarinoiden kuuleminen ei helpota omaa jännitystään. Yleisesti haluan sanoa, että tilanne on todella ikävä rakennuttajaperheen kannata ja toivon parasta, että he saavat asian kuntoon ja asian mukaiset korvaukset.

Meidän päässämme keskustelua ja huolta aiheuttanut se, että meidänkin vastaavana työnjohtajana toimii samainen yritys kuin ko. hankkeessa. Joten meitä tietenkin hieman huolestuttaa onko työn laadun- ja lainmukaisuudenvalvonta kunnossa. Vastaavan työnjohtajan tehtävähän on tietenkin hankala, kun omakotitalorakentajat eivät ole valmiita (me mukaanlukien) maksamaan niin paljon, että vastaava työnjohtaja olisi työmaalla jatkuvasti. Täten rooli perustuukin tarkastuksiin (käsittääkseni noin 50-60 käyntiä/työmaa), ja jos vastaavaa ei ole kutsuttu paikalle ajoissa, joutuu hän joko vaatimaan työn purkamista tai joutuu hyväksymään asioita ”sokkona”. No tämä omaa spekulaatiota. Meillä oli jo ennen tätä kohua tapaaminen sovittu meidän vastaavan työnjohtajan kanssa ensi viikon keskiviikoksi, ja aion keskustella Villa Painajaisesta hänen kanssaan avoimesti. Tämän jälkeen päättämme miten jatkamme. Tähän asti ainakin vastaava mestarimme on ollut jo hyvin avuksi ja auttanut arvioimaan tarjouksia ja muotoilemaan tarjouspyyntöjä. Samoin hän on toiminut hyvänä tukena kun olemme miettineet eri toimintatapoja.

Toinen asia mikä tuon Villa Painajaisen myötä tuli huomattua myös on talopakettirakentamiseen liittyvät vakuudet. Kuluttajasuojalainhan mukaan kuluttajille talopaketteja myyvän on taattava hänen ennakkomaksunsa vakuudella (vrt. kuluttajaviraston tiedote aiheesta). Tämä laki on onneksi todella yksiselitteinen ja tarkoittaa, että jos ennakkomaksu pyydetään, tulee sen turvaksi asettaa vakuus, jolla taataan ostajan mahdollisuus saada rahansa takaisin. Tämä siis käytännössä siinä tapauksessa, että talopakettitehdas esimerkiksi menee konkurssiin. Lain mukaan tätä velvollisuutta myyjä ei voi mitenkään välttää, ellei sitten tyydy laskuttamaan kaiken vasta toimituksen jälkeen. Edes ostaja ei voi vapauttaa myyjää velvollisuudesta. No tarkastin kuitenkin Betoniluomalta, että vakuudet on kunnossa meidän ennakkomaksun osalta ja he vahvistivat, että vakuudet tullaan asettamaan maksuillemme. Tämä on aina huojentavaa, etenkin kun eräälle samalla alueella rakentavalle oli käynyt niin, että talopakettimyyjä oli mennyt konkurssiin. Onneksi he eivät olleet menettäneet rahojaan, vaikkakin rakentaminen tietenkin viivästyi.

Eli rahat pitäisi olla turvassa ja varmistetaan nyt vielä, että asiat vastaavan työnjohtajammekin kanssa on kunnossa, jotta uskaltaa taas jatkaa hanketta eteenpäin.

Tässä vaiheessa pitäisi näemmä sitten päättää minkälaiset portaatkin taloon tulee, tai ainakin tuleeko betoniportaat (jotka asennetaan ennen katon asentamista) vai jälkiasennettavat portaat, kuten puu- tai teräsportaat. Meillä portaat tulevat jakamaan olohuonetta ja ruokailutilaa, joten perusteluja löytyisi niin kevyille portaille ja massiivisemmille betoniportaille. Kevyet portaat toisivat enemmän tilantuntua ja avartaisivat. Toisaalta massiivisemmat portaat jakavat tiloja selvemmin. Me olemme nyt päätymässä betoniportaisiin, jotta saamme hieman enemmän jakoa tilojen välille. Betoniportaita voi sitten samalla käyttää rakennusaikaisena käyntinä yläkertaan, joten emme tarvitse tilapäistä portaikkoa. Portaiden pinnasta ei tarvitse myöskään huolehtia, kun tilaamme ne muottibetonipintaisina ja viimeistelemme vasta työvaiheen lopussa.

Portaita varten lähetin kaksi tarjouspyyntöä, toisen Lemminkäiseen ja toisen HB:lle. Meillä on sinällään normaalista poikkeava tarve portaille, että lepotaso on samalla välikerroksen porrasaula. Lisäksi meillä kerroskorkeus on 3.2 metriä joten lemminkäisen lepotasolliseen portaaseen (Elementto 8) pitäisi valaa alle yksi lisäporras. Tällöin taasen välikerros ei olisikaan tasan puolivälissä porrasta, vaan yhden portaan verran korkeammalla. Tosin ei tämä varmaankaan ole mitenkään merkitsevä asia. Toinen vaihtoehto on käyttää kahta suoraa syöksyä ja tehdä lepotaso kokonaan osana välikerroksen lattiaa. Tämä tuntuisi rakenteena järkevämmältä. HB:n tarjous näyttäisi olevan merkittävästi edullisempi kuin Lemminkäisen, joten todennäköisesti etenemme heidän kanssaan ja otamme kaksi suoraa syöksyä (9 portaista). Nämä sitten pitäisi saada tontille samoihin aikoihin kuin välipohjan ontelot asennetaan, jolloin sama nosturi voi nostaa myös portaat paikalleen.

Kävimme tänään jututtamassa kolmea kettiökauppiasta, eli kävimme Espoon keittiömaailmassa, Keittiö.net:ssä ja Domus keittiöissä. Palavereissa tuli uusia ajatuksia ja toivottavasti tarjousten jälkeen vielä muutamia lisää. Muutamia muutoksia tuli myös arkkitehtisuunnitelmiin, joten onneksi ollaan liikkeellä ennenkuin elementit on valettu. Pääasiassa muutokset ovat: keittiön lieden takana olevaa kantavan linjan jatkaminen 15cm:llä (75 cm:ään). Tällöin lieden taakse voidaan järkevästi laittaa ns. leikattu kulma ja suoran seinän huuva/liesituuletin. Tämä vie vähemmän tilaa kokonaisuudessaan kuin kulmahuuva. Toinen muutos liittyi tasojen väliseen ikkunaan. Koska päädyimme laittamaan lieden nurkkaan, pitäisi allasta siirtää kauemmaksi, sillä tuo altaan ja lieden välinen tila on yleensä se tärkein työskentelytila. Tällöin allas ja vesipiste tulee ikkunan eteen, joten ikkuna tulee siis olemaan kiinteä. Lisäksi keittiösuunnittelijat suosittelivat nostamaan ikkunan alareunaa 10 cm:llä (nyt piirretty 90 cm mutta nostaa siitä 100 cm:iin) Näin ikkuna tulee varmasti työtason yläpuolelle vaikka lattia nousisi suunniteltua korkeammallekin. Välissä on kuitenkin riittävästi tilaa, sillä yläkaapit yleensä asennetaan 50 cm:ä tason yläpuolelle.

 Muuten kaipasimme keittiösuunnittelijoilta omaa näkemystä ja ehdotuksia, jotta saisi parempia ratkaisuja kuin mitä itse keksimme. Pääkomponenttien, eli liesi, vesipiste, jääkaappi/pakastin ja astianpesupaikka, sijoittelu oli selkeä mutta enemmänkin kysymyksiä herätti minkälaisia säilytysratkaisuja laitettaisiin ja miten saataisiin keittiöön hieman enemmän ilmettä. Suunnitteluun oli myyjillä selvästi kaksi eri toimintatapaa. Keittiö.net lähti luomaan keittiötä suoraan tietokoneella ja odotti meiltä ratkaisuja kaikille kalusteille (kaappi vai laatikosta, monta laatikkoa jne). Domus ja Keittiömaailman kanssa taasen kävimme avointa keskustelua siitä minkäläinen tyyli ja materiaalit meitä kiinnostaa ja minkälaisilla reunaehdoilla lähdetään suunnittelemaan (eli juuri nuo pääkomponentit). Me pidimme enemmän tuosta jälkimmäisestä tavasta, sillä koemme saavamme enemmän näkemystä keittiösuunnittelijalta. Samoin tapaamiset tuntuivat tehokkaammilta, kun meidän ei tarvinnut katsella myyjän koodaavan tietokonettaan. Keittiö.netin suunnittelijan kanssa emme ehtineetkään käydä kodinhoitohuonettamme lainkaan.

Kodinhoitohuoneemme onkin varmaan suunnittelijoiden tulikoe. Sinne kun samaan tilaan tulee kuraeteinen, tekninen tila (lämmin vesivaraaja ja maalämpöpumppu, putkistoa), pyykkihuolto ja astioiden pesu. Jännityksellä odotamme mitä suunnittelijat sinne keksivät. 

Tapasin tänään meidän LVI suunnittelijan ja kävimme läpi taloon tulevia ratkaisuja. Päädyimme, että lämmitysmuodoksi tulee maalämpöpumppu. Ilma-vesilämpöpumppu olisi hieman edullisempi perustamiskuluiltaan, mutta minua huolestuttaa hieman sen lämmöntuotantokyky kovilla pakkasilla ja mahdollinen energian hukka kondensioenergian sulattamiseksi. Lisäksi koneen kanssa tietenkin houkuttaa maakylmän hyödyntäminen.

Muuten haasteita aiheutti IV -koneen sijoittaminen. Meidän talon ilmatilavuus on sen verran suuri (noin 600 m3), joten suunnittelijan mukaan valittavan IV koneen tulisi pystyä ainakin 140l/s ilmavirtoihin. Nämä koneet ovat yleensä koko luokkaa 785x543x895mm (l, s, k). Tälle koneelle olisi käytännössä kaksi mahdollista paikkaa. Joko ullakolla meidän makuuhuoneemme päällä tai vaihtoehtoisesti yhdessä vaatehuoneista. Emme olleet ajatelleet rakentaa käyttöullakkoa ja toisaalta makuuhuoneemme päälle laittamisessa hieman huolestutti koneen mahdollinen melu (resonanssi). Täten kone tulee yhteen vaatehuoneista. Vaatehuoneen korkeus on 2500mm, joten koneen alle jää siis säilytystilaa tilaa noin 1,6m. Hieman harmittaa, että entisestään niukat varastotilat menevät osaksi IV koneelle. Muuten ilmanvaihdon putkistolle näyttäisi löytyvän ihan hyvin tilaa. Samalla pohdimme laitammeko ovien päälle Paso ovivirtaussäleiköt, joiden pitäisi vähentää huoneesta toiseen kantautuvaa ääntä merkittävästi, sallien samalla ilman virtauksen huoneesta toiseeseen. Kuulostaa ihan järkevältä ratkaisulta, joten tulee ainakin WC:den oviin. Pitää kuitenkin miettiä muita ovia.

Lisäksi piti sitten etsiä paikkoja lattialämmityksen jakotukeille (3 kappaletta) viemäreille, viemäreiden tuuletukselle ja radonin poistoputkille, vesimittarille. En tullut tajunneeksikaan, että talossa pitää olla näin paljon putkia. Kodinhoitohuoneen yksi seinä tulee ainakin täyteen putkia. Lisäksi pitää laittaa taloon yksi lämpimän veden kierto, kun saunaan tulee lämminvesivaraajalta matkaa lähemmäksi kymmenen metriä. Näin varmistetään lämpimän käyttöveden saatavuus nopeammin. Kyllähän tuo pumppu vähän lisää energian kulutusta, mutta toisaalta talossa tarvitaan kuitenkin lähes aina lämpöä niin ei se energia hukkaan mene. Tietenkin tuo pumppu joskus menee rikki, mutta käsittääkseni sekään ei estä veden saamista hanoista, johtaa vain siihen, että lämmintä vettä ei saada yhtä nopeasti.

Seuraavaksi pitäisi varmaan sitten tavata rakennesuunnittelijaa.

Suunnittelupuolesta täytyy myös sanoa, että aloittakaa ajoissa. Meillä tuntui olevan aikaa joten keittiö/kodinhoitohuone puolta ei olla vielä erityisemmin mietitty, mitä nyt ne on alustavasti olleet piirrettyinä arkkitehdin luonnoksissa. No nythän ne tietenkin pitäisi olla melko pitkälti valmiit kuukauden päästä, jotta saadaan elementit tehtyä. Tai siis ainakin sillä tasolla, että tiedetään kaikki vesipisteiden ja sähköpisteiden paikat. Tai sitten vaihtoehtoisesti joudutaan joko tekemään pintavetoja tai piikkaamaan betoniseiniä. Näemmä taloprojektissa on sama kuin missä tahansa muussa asiassa, että ensin tuntuu olevan aikaa liiankin kanssa ja sitten tulee kiire. Pitäisi vaan aina muistaa aloittaa ajoissa.

Eli nyt sitten kiireellä keskustelemaan keittiöliikkeiden kanssa. Tavoite olisi saada jotain järkevän hintaista mutta yritämme käydä ainakin kolmessa erihintaisessa ja tasoisessa liikkeessä niin saa vähän mielikuvaa ja toivonmukaan ajatuksia. Ajateltiin ainakin katsoa Keittiö.net:iä ja Ikeaa, mutta varmaan käydään myös Espoon keittiömaailmassa. Pitää yrittää välttää innostumasta liikaa, jotta pysyisimme budjetissa.

sähkösuunnittelupuolikin on jo aika loppumetreillä. Odotan kuitenkin, että saamme sopimuspuolen kuntoon ennenkuin julkistan nimen.

Nyt on alkanut tarjouksia tippumaan ja pitää yrittää saada huomenna päätettyä ketkä tulevat hankkeen rakenne, LVI ja sähkösuunnitelijaksi. Isoja päätöksiä on samalla tehtäväksi, sillä kun suunnittelu käynnistyy pitää päättää monet ratkaisut, kuten lämmitysratkaisut, sähköistysratkaisut (knx vai perinteinen). Ja varsinkin kun rakennetaan elementeistä, niin monet ratkaisut ovatkin sitten kiveen valettuja, ellei sitten halua alkaa piikkaamaan roiloja betoniin… 

Aikataulutkin alkavat selviämään. Tavoite olisi että ensimmäiset betonielementit tulisivat tontille kesäkuun viimeisellä viikolla, ja koko runko olisi todennäköisesti pystyssä heinäkuun lopulla. Tämä tosin tarkoittaa sitä, että nuo rakenne-, LVI- ja sähkösuunnitelmat on oltava valmiit huhtikuun lopussa, eli kuukauden päästä. 

Seuraavaksi pitäisikin alkaa etsimään maanrakennusurakoitsijaa ja anturantekijöitä. Kiirettä alkaa siis jo pitämään.