Takkamiehet olivat käyneet tänään viimeistelemässä takan ja hyvännäköinenhän siitä tuli. Takkasyvennyksen kiviksi tuli Tulikiven Ramona Brown marmorikivi. Tohon takaluukun päällehän arkkitehti oli vielä suunnitellut asennettavaksi mantteliparrun. Pitää katsoa mistä se saadaan hankittua, vai yrittääkö isäntä itse veistää sen kirveellä joskus. Takasta puheenollen, olen kyllä ihmetellyt tuota saksalaista insinöörityönnäytettä. Työmaalla ollessa olen lämmittänyt raksaa takalla, ja melkein aina sitä on tullut poltettua hyvin pienellä ilmanotolla (melkein täysin kuristettuna). Jos mökillämme tulikiven varaavaa takkaa kuristaa samalla tavalla, muuttuu palotapahtuma kituliaan näköiseksi, mutta tuossa Schmidtin kiertoilmatakassa tuli palaa edelleen komealla isolla liekillä. Tuli ainoastaan näyttää ”hidastetulta”. En tiedä miten kaverit ovat saaneet tulen palamaan noin kauniisti, mutta sitä on kyllä nautinto katsella.

Diilerin miehet tulivat myös asentamaan maalämpöpumppua. Koneet tulivat työmaalle maanantaina ja sähkärit kävivät tiistaina kytkemässä pumppuun sähköt, joten nyt tarvitaan enään putkiliitokset. Tuli taas eteen näitä perinteisiä rakentajan haasteita, eli kun asensimme nuo porakaivolta tulevat putket niin ne tuli valitettavasti hieman väärään kohtaan, eli tulevat näkyviin noin 10cm maalämpöpumpun alta. Tämä kyllä huomattiin jo eristeitä laittaessa, mutta koska putket olivat liian lyhyeet, niitä ei voinut siirtää. Olin kysynyt tähän ohjeita mitä tehdään useampaan kertaan, mutta eipä niihin kukaan tunnu tarttuvan ennenkuin tulee ajankohtaiseksi. No tänään pitikin sitten taikoa jokin keino, saada pumppu asennettua 10cm lattiapintaa korkeammalle, jotta putket saadaan tuotoa pois koneen alta. Onneksi appiukko oli vielä maisemissa ja hän loppujen lopuksi haki rautakaupasta 4 kappaletta betonisia pihatiekiviä (10×10) ja kone nostettiin niiden päälle, ja nyt putketkin mahtuvat olemaan koneen alla. Koneen etuosaan pitänee vain laittaa sokkelilista, jotta tuo asennus ei näy, niin eiköhän siitä ihan siisti tule. Eihän tuo mitään, mutta harmittaahan se, kun asia oli tiedossa jo pitkään, mutta neuvoja ei löynyt rakentajalle aiemmin…

Takka lopullisessa rappauksessa

Uuniluukun kivet lähempää

Timpurit tulevat taas huomenna työmaalle, joten taas alkaa tapahtumaan. Itse käytin joululomia kilpailuttaen rautakauppoja, kun tarvittaisiin puutavaraa makuuhuoneiden väliseiniin ja alaslaskuihin, sekä kipsilevyt ja muutama muu pieni asia. Kilpailuttaminen kyllä taas kannatti, muutamalla sähköpostilla sai taas säästettyä monta sataa euroa. Samalla oli tarkoitus tilata kodinhoitohuoneen ja keittiön välinen seinän sisään menevä liukuovi. Tarkoitus olisi tilata siihen Liunedoorin 1000mm leveällä kulkuaukolla oleva laakaovi. Oven rungoksi tulee tuo 95mm leveä runko, sillä Aulis Lundelin ohjeistuksen mukaan tuohon ohkaisempaan runkoon ei voi kiinnittää keittiön yläkaappeja. Samanlaista liukuovea suunnittelimme päämakkarin vaatehuoneen liukuoveksi, missä tosin tuli pieni haaste. Vaatehuoneen seinän leveys on 2900mm ja siihen tarvitsisi pariovellinen liukuovi, koska sisäänkäynnin on tarkoitus tulla keskelle huonetta. No tuo Liunedoorin pariovellinen elementti Lio14 on 2935mm leveä, eli 3,5 senttiä liian leveä… Pitääkin huomenna jutelle timpureiden kanssa saadaanko tuo jotenkin mahtumaan paikalleen, vai joudummeko etsimään uuden ovivaihtoehdon.

Sunnuntaina kävimme sitten polttamassa tulia takassa. Hyvinhän tuo takka vetää ja alkoi nopeasti myös lämmittämään. Emme polttaneet kuin yhden vajaan pesällisen, kuitenkin takan päältä tuli jo kunnolla lämmintä ilmaa. Hyvin näkyy myös tuo tuli koko alakertaan ja luo mukavan tunnelman.

Takkamuurarit saivat eilen takan tältä erää valmiiksi. Enään puuttuu laatat luukun syvennyksestä sekä lopullinen rappaus. Kokonaisuus näyttää kyllä todella hyvältä. Oli hyvä, että otimme arkkitehtimme mukaan suunnittelytyöhön. Aika jännä kokonaisuushan tuo kiertoilmatakka on, kun se näyttää ulospäin ’massiiviselta’ mutta lähempi tutkiminen osoittaa sen ontoksi. Tämän huomaa esimerkiksi koputtelemalla takkaa…

Tässä myrskyn aiheuttamien sähkökatkosten jälkimainingeissa olemme mekin saaneet kyselyitä, miksei takka ole varaava. Itse järkeilin asian näin. Ensinnäkin kivitalossa on lämpöä varaavaa massaa rakenteissa huomattavasti enemmän kuin varaavassa takassa voisi olla. Varaavat takathan painavat yleensä yhdestä neljään tonniin, ja meidän ulkoseinissä on betonia jo yksinään yli 150 tonnia, jonka lisäksi tulee lattiavalut, ontelolaatat ja portaat. Täten tuo takan lämmönvarauskyky on minimaalinen muuhun talon lämmönvarauskapasiteettiin. Kun talo on tiivis, takan lämmityksen aikana huonetilaan siirtämä lämpö ei mene harakoille, vaan siirtyy ensin huoneilmaan ja sieltä rakenteisiin. Lisäksi ilmanvaihdon lämmöntalteenotto varmistaa myös sen, että lämpö pysyy sisällä. Kokemukseni mökillä varaavan takan kanssa ovat osoittaneet varaavan takan haasteet. Ensinnäkin varaava takka päätyy usein liian kuumaksi, sillä takka jatkaa lämpenemistään vielä pitkään polttamisen loputtua lämmön siirtyessä takan sisäosista ulos. Siten takka päätyy usein liian kuumaksi. Täten takan vieressä, etenkin lämmittämisen jälkeen on liian kuuma, ja taaseen kauempana takasta, esimerkiksi ikkunoiden luona, on yleensä liian kylmä. Tämä käsittääkseni johtuu siitä että, takan lämpö vähentää muuta lämmitystä ja poistaa ikkunoiden eteen normaalista lämmityksestä syntyvän lämpöverhon. Kiertoilmatakasta pitäisi saada lämpö ulos juuri silloin kun sitä lämmittää, ja kivitalon pitäisi pitää tuo lämpö sisällä riittävän pitkään seuraavaan lämmiskertaan asti. Lisäksi hyvissä kiertoilmatakoissa voi takan ilmansaantia kuristaa ja täten saada muutamakin puu palamaan pitkään. Tämä toivottavasti mahdollistaa takan polttamisen tunnelman luojana myös silloin, kun lämpöä ei tarvita. Toivottavasti kaikki toimii siis kuin pitäisi! Kuulen mielelläni vastaväitteitä.

Viikonloppuna pitäisi mennä polttamaankin sitten ensimmäinen pesällinen!