Aihearkisto: yleistä

Puunkaato – ensimäinen opetus

Tuli tässä jo näemmä ensimmäinen opetus tähän talonrakennushankkeeseen, eli ole aina sataprosenttisen varma siitä mitä sovitaan ja miten homma olisi tarkoitus tehdä. Annoimme metsurille vähän liian vapaat kädet hommaan, ja hinta muodostuikin sitten kolminkertaiseksi verrattuna siihen mitä olimme ajatelleet. Hän teki työt kun tontilla oli vielä turhan paljon lunta, joka hidasti työtä, ja sitten sattui vielä tuulinen ajankohta, joten hän käytti koura-autoa apuna työmäällä. Eli ei tullutkaan vain pelkästään metsurin tunnit maksettavaksi vaan myös tuon koura-auton. Ja lisäksi koura-auto ajoi risut maankaatopaikalle, joka oli 20 kilometrin päässä tontiltamme, vaikka 2 kilometrin päässä olisi maankaatopaikka. Ei kuulemma ollut sopimuksia tuon maankaatopaikan kanssa. Kaikki tälläiset olisi siis pitänyt osata tarkastaa etukäteen.

No oppipahan ainakin sen, että ei valtuuta ketään sopimaan asioita minun puolestani, ellei ole aivan varma siitä mitä hän tulee tekemään. On se vaan kumma, että rakennusalalla toisen säästöjä ja pankkilainaa on niin helppo kuluttaa eikä tulla ajatelleeksi onko tämä tehokkain tapa tehdä asia vai ei. Luulisi, että kun tilaajana on yksityishenkilö niin omatunto kolkuttaisi helpommin. Valitettavasti se kyllä kuitenkin  vaikuttaa siltä että homma vaan tehdään niin kuin se on helpointa kuluista piittaamatta.

Onneksi kuitenkaan ei ollut kyse isommasta erästä kuin tuosta puunkaadosta. Ainakin nyt pitäisi jatkossa pyrkiä olemaan entistä skarpimpana siitä mitä sopii ja millä ehdoilla. Ja todellakin, aina itse tilaamaan kaikki työtehtävät.

Vaimon palsta

Vaimo aloitti oman palstan, mutta kun tämä Squarespace näemmä sallii vain yhden editorin (ellei maksa siitä) niin, hänen palsta löytyy tuolta yläpalkista (vaimon palsta). Tästä syystä siis vaihtui tuo kirjoittajan nimikin. Sinne vaan lukemaan!

Pohjaratkaisuista – keittiö ja apukeittiö

Pohjapiiros keittiö/apukeittiö, ©Pet MichaelRakennuslupahakemus on menossa kuntaan muutaman päivän sisällä ja runkotoimittajan valintakin etenee, mutta ajattelin tässä välissä kirjoittaa hieman pohjaratkaisuistamme.

Päädyimme tekemään muutaman tavanomaisuudesta poikkeavan pohjaratkaisun. Eniten normaalista poikkeava ratkaisu oli apukeittiön/kodinhoitohuoneen sijoittaminen keittiön viereen. Halusimme keittiön olevan avoinna olohuoneeseen, joka nykyisin onkin hyvin yleinen ratkaisu. Keittiössä kuitenkin usein saattaa olla pesemistä odottavia tiskejä, jotka sitten luovat epäsiistiin kuvan. Me päädyimme ratkaisemaan tämän niin, että sijoitimme tiskialtaan ja astianpesukoneen apukeittiön puolelle. Apukeittiö on kuitenkin aivan suoraan keittiön yhteydessä ja sen erottaa ainoastaan liukuovi, joten tiskien kuljettaminen keittiön ja apukeittiön välillä jäänee pieneksi. Samalla myös jonkin verran melua pitävä astianpesukone jää oven taakse eikä häiritse olohuoneeseen samassa määrin. Samalla tämä jopa toivottavasti säästää hieman rahaa, sillä voimme asentaa apukeittiöön meidän nykyisen astianpesukoneen, sen sijaan että joutuisimme ostamaan uuden kalusteisiin sopivan koneen. Keittiöön tietenkin kuitenkin tulee toinen vesipiste ruuanlaiton tarpeita varten.

Olemme jo kuulleet ratkaisustamme kommentit: ”toimii jos teillä on piika”… En usko ratkaisun kuitenkaan tuovan niin paljon ylimääräistä liikuntaa, ja siten ratkaisun olevan toimiva? Mitä mieltä olette?

Yhteistyö naapureiden kanssa

Alue, jolle rakennamme on Kirkkonummen kunnan vasta kaavoittama omakotitaloalue. Alueella on siis muutama kymmenen talonrakentajaa, jotka ovat suurinpiirtein samassa vaiheessa hankeensa kanssa. Täten mahdollisuudet tehdä asioita yhdessä ja siten säästää kuluissa ja oppia toisiltaan olisivat suuret. Kuitenkin yhteistyön saaminen aikaan tuntuu olevan kovin hankalaa. 

Yhteistyön edut pitäisi olla melko selvät. Tokihan jos kaksi (tai useampi) työmaata, jotka ovat samassa aikataulussa voisivat säästää teettämällä töitä samoilla urakoitsijoilla ja muuten tekemällä töitä yhdessä. Esimerkiksi maansiirtotöissä säästetään vähintään koneen siirtokulut, mutta todennäköisesti paljon muutenkin, kun koneen ei tarvitse esim. samassa määrin varoa naapuritonttia, ja voi hyödyntää vaikka luppoaikaa työskentelemällä naapuritontilla. Oma vastaavamestarimme on arvoinut, että yhteisrakennushankkeilla saavutetaan helposti noin 10 – 15 000 euron säästöt.

Jos nämä edut siis ovat selvät, onkin suurempi ihmetys itselläni se, miten vaikeata yhteistyötä on saada aikaiseksi. Kunta on antanut hyvät työkalut sen yrittämiseen, jakamalla kaikkien tontin saaneiden yhteystiedot. Kuitenkin useampi hyvin alkanut yhteistyön lähentämishanke on tuntunut kuivuvan kasaan. Eräs tuleva naapuri perusti keskustelupalstan alueellemme, joka kuivui kasaan parissa viikossa. Omat yrityksenikin yhteistyöstä ovat tahtoneet kuivua kasaan yrityksistä huolimatta. 

Miksi siis yhteisrakentamista on niin vaikea saada aikaiseksi? Onko talonrakentamiseen lähtevät vain yleisesti niin minä -itse työmiehiä, että kaikki asiat pitää saada tehdä itse? Samoin kuin kaikki urakoitsijat pitää saada valita itse? Tietenkin yhteisrakentaminen saattaa hieman viivästyttää omaa työmaata, kun omat aikataulut ovat jossain määrin sidotut naapurin aikatauluihin. Mutta luulisi etujen kuitenkin voittavan riskin?