Päätöksiä

Nyt taitaa olla sitten ohitettu ”Point of no return”. Tänään käytännössä sitouduimme niin runkotoimittajan osalta kuin suunnittelijoidenkin osalta. Betonielementit ja asennus tulee nyt siis Betoniluomalta. He toimittavat nyt meille kaikki ulkoseinät, välipohjan ontelolaatat, parvekelaatat ja kaikki kosteiden tilojen väliseinät sekä elementtisuunnittelun. Asennus myös sisältyy hintaan. Hintalappu kyllä hirvittää mutta kaipa näihin summiin pitää alkaa tottumaan. Ensimmäiset elementit olisi tavoite tuoda tontille kesäkuun viimeisellä viikolla, eli vähän yli 3 kuukauden päästä!

Suunnittelijapuolella kaksi suunnittelijaa kolmesta on nyt valittu. Sähköpuoli on vielä hieman auki, mutta LVI- ja rakennesuunnittelijat on valittu ja sopimukset on tehty. LVI suunnittelijaksi tuli LVI-ins. toimisto Risto Ojala ja rakennesuunnittelijaksi rakennesuunnittelu Markku Yrjönen. Tarkoitus olisi aloittaa suunnittelu ensi viikolla, sillä suunnitelmat tarvitaan betonielementtien suunnittelua varten toukokuun alussa. Ja kaikki putkituksetkin pitää olla laitettu paikalleen.

Lämmitysratkaisujakin olen tässä paljon pyöritellyt päässäni ja kyllä olen lopulta päätymässä siihen, että kyllä jonkinlainen lämpöpumppu tarvitaan. Ensinnäkin kunnon lämmitys pitää olla. Olin alun perin elätellyt ajatusta siitä, että yläkerta lämpeäisi IV koneen avulla, mutta luettuani Talo Värjölän kokemuksia vastaavasta ratkaisusta tulin tulokseen, että kyllä kunnon lämmitysratkaisu tarvitaan. Käyttöveden lämmittämiseen aurinkokeräimet houkuttivat, mutta asiaa tutkittuani tajusin, että meille ei tule mahtumaan riittävän suurta varaajaa jotta niiden käyttö olisi järkevää. Aurinkokerääjille on selvästi kaksi haastetta.

1) Lämpöä ei saa auringosta lainkaan silloin, kun sitä eniten tarvitaan, eli joulu-helmikuussa, joten jokin toinen lämmönlähde tarvitaan. Tämä lämmönlähde voisi olla joko puu (kuten esim. savumaxin tapauksessa) tai sitten lämpöpumppu. Jotta puulämpö on järkevä, pitää ensinnäkin olla riittävän suuri varaaja. Meille hieman ahtaen mahtuva 500 litran varaaja (esim. Akvaterm Smart) pystyisi varastoimaan 20 asteen pakkasilla alle vuorokauden tarpeen verran lämmitysenergiaa. Tässä ei vielä ole huomioitu lämmintä käyttövettä. Eli takkaa pitäisi polttaa pari kertaa päivässä, muuten talo olisi käytännössä sähkölämmitteinen. Toinen vaihtoehto onkin sitten laittaa rinnalle lämpöpumppu (ilma-vesi tai maa) ja silloin alkaakin laskemien puolesta tulla kyseenalaiseksi enään aurinkolämmön käyttäminen, kun nuo lämpöpumput tuottavat sen lämpimän käyttövedenkin melko edullisesti.

2) kesälläkin aurinkokeräimien lämmöntuotanto riippuu säästä. Vaikka uusimmat aurinkokeräimet toimivat pilviselläkin säällä niin lämmitysteho heikkenee huonolla säällä, jolloin kaikkea tarvittavaa energiaa ei välttämättä saada tuotettua, jolloin sähkövastukset joutuvat hoitamaan homman. Suomessahan valitettavasti kesänkin säät ovat arvaamattomia. Aurinkoisella säällä taasen lämpöä tulee enemmän kuin tarpeeksi, mutta jos varaaja ei ole riittävän suuri ei lämpöä saada talteen kattamaan noita huonompia säitä.

Meille siis todennäköisesti tulee jonkinlainen lämpöpumppu, joko maa- tai ilma-vesilämpöpumppu. Maalämpöpumpu on kalliimpi asentaa, mutta toimii samalla hyötysuhteella myös kovilla pakkasilla, eikä tarvitse sulatusenergiaa kondensioveden poistoon. Lisäksi maalämpöä voi kesällä käyttää kätevästi jäähdytykseen lähes ilmaiseksi, sillä riittää ainoastaan maalämpöpiirin vesi-alkoholiseoksen kierrättämisen ilmakonvektorissa ja tuohon ilmakonvektoriin puhaltimen. Samalla osa tuosta huoneilman lämpöenergiasta, jopa päätyy kesällä lämmittämään käyttövettä.

Edelleenkin tuo teknisen tilan puute tietenkin vaikeuttaa suunnittelua, sillä kodinhoitohuoneeseen pitäisi saada mahtumaan niin maalämpöpumppu kuin järkevän kokoinen lämminvesivaraaja. Meillä perheessä on vielä tyttöjä, joten lämmintä vettä tullaan tarvitsemaan! No ompahan sitten LVI suunnittelijalle tekemistä.