Viikonloppu on mennyt tehokkaasti pihatöissä. Meidän molempien vanhemmat olivat apuna, joten saimme töitä vauhdilla eteenpäin. Työmaalogistiikka on oma haasteensa. Nurmikon alta olemme yrittäneet kerätä kaikki kivet pois, ja samalla myös ”pelastimme” pihan takaosasta löytyneet ”perunat”. Käsitykseni mukaan talomme sijaitsee vanhassa merenrannassa, ja sille tuli ainakin vahvistusta, kun tuo korkein osa pihasta oli täynnä pyöreäksi hioutuneita kiviä. Pitää katsoa mihin ne saisi laitettu, mutta emme halunneet niitä kuitenkaan haudata.

Tontilta löytyneitä ”perunoita”
Perunoiden pelastamisen lisäksi meillä on tehty viljelylaatikoita, levitetty multaa, kivetty sokkelinympäristöä, pystytetty muureja ja tietenkin nautittu kesäkeleistä. Istutuslaatikot päädyin tekemään itse, kun nuo Siistinpihan myymät olivat niin hurjan hintaiset. Hain Espoon puukeskuksesta siperian lehtikuusta (3€ metri) ja tein kaksi 2x1m kokoista laatikkoa. Tyttäret ovat pitkään odottaneet mahdollistuutta päästä kasvattamaan kasveja omassa puutarhassa, joten he pääsivätkin istuttamaan eilen. Penkkeihin tuli porkkanoita, herheitä, salaatteja ja yrttejä. Pitää katsoa jos jonnekin vielä saisi mahtumaan lisää yrttejä.
Autokatoksen ja pihan väliin tulee myös tukimuuri rajaamaan istutusalueen ja kulkuväylän. Tämän perustimme finnfoamin päälle, kun aluee saattaisi helposti routia. Toiselle puolelle on sitten tarkoitus tehdä kukkapenkki. Teimme myös kellarin oven edustalle pienen muurin, jotta pintavedet saa ohjattua pois kellarin ovelta.
Takapiha alkaa ollakin jo melkein valmis nurmikkoa varten. Anoppi ja äitini sai sinne mullat levitettyä. Kaivoimme jo valmiiksi myös kuopat marjapensaita ja puita varten. Paikkojen merkiksi kohdalle laitettiin keppi pystyyn, jotta niitä ei tarvitse etsiä.
Nyt voikin mennä taas viikoksi töihin lepäämään. Tosin ei tahtoisi malttaa jättää tätä pihaprojektia taas viikoksi odottamaan.