Kuva takarajalta, etualalla luumupuu, sekä kasvimaalaatikot

Meidän piha on vihreä!

Vihdoinkin! Meidän piha on vihreä. Perjantaina tuli siirtonurmet pohjanmaalta, eli Vihermatolta. Nurmet tulivat Transpointin autolla kahdeksalle lavalle pakattuna. Purkamista varten sain vakuutettua kuljettajan peruuttamaan autonsa meidän ajotien alapäähän, jolloin perälavanosturi yletti juuri ja juuri pihan tasaiseen kohtaan. Kuljettaja kyllä tuskaili, että miksei toimitus ole Hiab autolla, sillä kuorman purkaminen pumppukärryllä murskeelle on haastavaa. Onneksi tontilta löytyi kuitenkin vanhoja vanerilevyjä, joilla pumppukärry suostui liikkumaan ja nurmet saatiin pihalle.

Nurmikot odottamassa asennusta.

Nurmikot odottamassa asennusta.

Seuraavana työvaiheena olikin sitten nurmikoiden kärrääminen paikalleen ja mattojen levittäminen. Aloitimme tontin takanurkasta, jotta ”kevyeemmät alueet” jäisivät viimeiseksi. Samalla myös asennetun nurmen päällä ei tarvinnut liikkua. Työapuna oli paikalla anoppi ja appiukko, joten neljään henkeen saimme nurmet levitettyä päivässä, mutta työhön kyllä meni koko päivä. Nurmen työstäminen oli helppoa terävällä puukolla ja rullaaminenkin oli helppoa. Ainoastaan rullan lopun kanssa sai olla tarkkana, että se tulee avatuksi kunnolla. Hävikkiä ei tullut pahemmin, vaan palaset sai käytettyä lähes kaikki.

Ensimmäiset kaistaleet nurmea asennettuna

Ensimmäiset kaistaleet nurmea asennettuna

Kun saimme yhden alueen valmiiksi, laitoimme sadettajan kastelemaan sitä aluetta, sillä siirtonurmi pitäisi asennuksen jälkeen kastella läpimäräksi. Nurmea tilasimme 400 neliötä, mutta pihalle meni vain 350. Lopun asensimme seuraavana talomme kohdalle tien viereen kunnan puolelle. Tämän jälkeen jäänyt 18 neliötä tuli lahjoittua naapurille.

Lauantaina kävimme myös kasviostoksille ja haimme Inkoosta Grönbacka trädgårdista pihale puita ja kasveja. Kyseessä on paikallisen kasvattajan oma kasvitarha, jossa oli todella miellyttävä asioida. Saimme kasvien kanssa mukaan paljon ohjeita ja asiointi oli kiireetöntä. Kasveja mukaan lähti kolme hillittykasvuista omenapuuta, kaksi rautatieomenapuuta, luumupuu sekä rungollinen pikkusyreeni. Tämän lisäksi ostimme muutaman angervon, laakakatajan ja yhden pallotuijan. Nuo omenapuut istutettiin talon pitkälle sivulle, luumupuu taasen sai kunniapaikan tontin korkeimmalta kohdalta. Rautatieomenapuut laitettiin etupihan koristeeksi. Nyt pitäisi vaan vielä saada verkot puiden ympärille, jotta ei jänikset pääsisi syömään niitä ensi talvena.

Ohessa pari fiiliskuvaa melko valmiista pihastamme.

 

Kuva takarajalta, etualalla luumupuu, sekä kasvimaalaatikot

Kuva takarajalta, etualalla luumupuu, sekä kasvimaalaatikot

Etupihan rautatieomenapuu sekä angervot ja katajat

Etupihan rautatieomenapuu sekä angervot ja katajat

Omenapuut talon sivustalla

Omenapuut talon sivustalla

Keittiön hyötypuutarha

Pikakelausta, muureja, nurmikon perustamista, hiekkalaatikon väsäystä jne

Meillä on vapaa-aika mennyt pihatöissä. Rinnetontilla pihatöihin näemmä menee hieman enemmän aikaa. Muurit alkaa olla nyt pystyssä. Kaikki kivet meni ja muutama pitäisi vielä hakea lisää. Ohessa muutama kuva noista muureistamme. Etupihalle talon ja ajopihan väliin tuli istutusallas. Tuolla näkyvät tötsät ovat viemärin puhdistuskaivo sekä salaojien tarkastuskaivo. Tuo Viemärin tarkastuskaivo jäi hieman turhan syvälle ja siksi laitoin sen päälle pätkän tuota kolmesatasta runkovesiputkea.

Etupihan istutusallas

Etupihan istutusallas

Ajopiha tuli rajattua myös muurikivillä toiselta puolelta. Tuonne oikealle puolelle tulee yksi rautatieomenapuu, hiekkalaatikko, vähän nurmikkoa sekä istutuksia.

IMG_0541

Etupihan rajakivet

Oleskelupiha on hieman korkeammalla kuin sisääntulo. Täten sitäkin joutui pengertämään. Autokatoksen puolelta rinne tulee istutuksille. Keittiön seinän viereen tuli istutusallas, jolla maanpinta nostettiin lähes terassin tasoon. Tuohon väliin jää kulkureitti autopihalta oleskelupihalle. Tähän olisi tarkoitus jossain välissä tehdä portaat. Istutimme tuohon hyötypuutarhaan kaupan yrttejä (basilika, rosmariini ja persilja). Sekä kävimme hakemassa Kallen kukkatarhasta tomaatin, kirsikkatomaatin sekä chilin taimet. Kalle itseasiassa lahjoitti nuo tomaatin ja kirsikkatomaatin taimet, joten oli pakko käydä hakemassa kokeeksi. Toivottavasti satoa ehtii kypsymään!

Keittiön hyötypuutarha

Keittiön hyötypuutarha

Muuriprojektin lisäksi aikaa on mennyt multien levittelyyn, nurmikon asennusta varten. Nyt vihdoinkin alkaa kaikki nurmikot olemaan oikeassa korossa ja tasattuina, joten nurmikkoa pääsee asentamaan. Tuon oleskelupihan jyräämisen ja tasoittamisen kanssa oli hieman työtä, koska tuossa on noin 12 metrin matkalla vain hieman yli 10 senttiä kaatoa. Loppujen lopuksi kätevimmäksi keinoksi kaatojen varmistamiseksi keksin laittaa vatupassin jyrän päälle ja katsoa siitä jyrätessä mihin suuntaan maa kallistaa.

Huomenna pitäisi tulla Vihermatosta 400 neliötä siirtonurmea, joka pitäisikin sitten saada asennettua mahdollisimman piakkoin. Olenkin huomisen vapaalla ja yritän saada nurmikot paikoilleen.

Valmiiksi jyrätty oleskelupiha odottamassa nurmikkoa

Viimeisenä projektina on ollut myös hiekkalaatikon tekeminen lapsille. Vaimo tosin lisäsi vaatimusastetta, sillä hän halusi laatikosta pyöreän kuten Siistin pihan pyöreä hiekkalaatikko. No mielestänihän tuo Siistin Pihan laatikko oli hieman tyyriin puoleilen, joten päätin tehdä vastaavan itse. Bauhaussissa on tällä hetkellä siperian lehtikuusi tarjouksessa 2,49 metri, jota ostin 30 metriä. Tämän pätkin 35 sentin pätkiksi ja laitoin maassa rinnakkain. Nämä ruuvasin sisäpuolelta 4mm vaneriin kiinni 25 mm ruuveilla. Sitten vanerit kiinni toisiinsa ja tämä alkoikin saamaan jo jonkin näköistä kehää. Ruuvasin vielä toisen 4mm vanerin edellisen päälle varmistamaan rakenteen kestämistä. Kun asensin tuota laatikkoa paikalleen, niin sen pyöreiden varmistaminen osoittaitui haasteeksi. No tämä ratkesi sahaamalla kaksi sisähalkaisijan pituista lautaa ja vääntämällä ne paikoilleen sisäpuolelle ristin muotoon. Pulikoiden alareunat ovat irti toisistaan, mutta multa ja hiekka pitävät ne kyllä paikoillaan. Päälle olisi vielä tarkoitus laittaa yksi lauta kiertämään kehää kansilaudaksi. Ajattelin sahata tämän 36 osaan, jolloin jokaisen sauman kulmaksi tulee tasan 10 astetta. Ohessa kuva tämän hetken tilanteesta, eli tuo kansilauta vielä puuttuu.

Pyöreä hiekkalaatikko

IMG_0530

Pihatyötä…

Viikonloppu on mennyt tehokkaasti pihatöissä. Meidän molempien vanhemmat olivat apuna, joten saimme töitä vauhdilla eteenpäin. Työmaalogistiikka on oma haasteensa. Nurmikon alta olemme yrittäneet kerätä kaikki kivet pois, ja samalla myös ”pelastimme” pihan takaosasta löytyneet ”perunat”. Käsitykseni mukaan talomme sijaitsee vanhassa merenrannassa, ja sille tuli ainakin vahvistusta, kun tuo korkein osa pihasta oli täynnä pyöreäksi hioutuneita kiviä. Pitää katsoa mihin ne saisi laitettu, mutta emme halunneet niitä kuitenkaan haudata.

IMG_0530

Tontilta löytyneitä ”perunoita”

Perunoiden pelastamisen lisäksi meillä on tehty viljelylaatikoita, levitetty multaa, kivetty sokkelinympäristöä, pystytetty muureja ja tietenkin nautittu kesäkeleistä. Istutuslaatikot päädyin tekemään itse, kun nuo Siistinpihan myymät olivat niin hurjan hintaiset. Hain Espoon puukeskuksesta siperian lehtikuusta (3€ metri) ja tein kaksi 2x1m kokoista laatikkoa. Tyttäret ovat pitkään odottaneet mahdollistuutta päästä kasvattamaan kasveja omassa puutarhassa, joten he pääsivätkin istuttamaan eilen. Penkkeihin tuli porkkanoita, herheitä, salaatteja ja yrttejä. Pitää katsoa jos jonnekin vielä saisi mahtumaan lisää yrttejä.

Istutuslaatikot

Istutuslaatikot

Autokatoksen ja pihan väliin tulee myös tukimuuri rajaamaan istutusalueen ja kulkuväylän. Tämän perustimme finnfoamin päälle, kun aluee saattaisi helposti routia. Toiselle puolelle on sitten tarkoitus tehdä kukkapenkki. Teimme myös kellarin oven edustalle pienen muurin, jotta pintavedet saa ohjattua pois kellarin ovelta.

Autokatoksen edustan muuri

Autokatoksen edustan muuri

Kellarin oven muuri

Takapiha alkaa ollakin jo melkein valmis nurmikkoa varten. Anoppi ja äitini sai sinne mullat levitettyä. Kaivoimme jo valmiiksi myös kuopat marjapensaita ja puita varten. Paikkojen merkiksi kohdalle laitettiin keppi pystyyn, jotta niitä ei tarvitse etsiä.

Takapiha odottamassa jyräämistä ja siirtonurmea

Nyt voikin mennä taas viikoksi töihin lepäämään. Tosin ei tahtoisi malttaa jättää tätä pihaprojektia taas viikoksi odottamaan.

IMG_0522

Pihaa pukkaa

Meidänkin blogi muutti tänne talopakettiin.

Pihaprojekti on lähtenyt vauhdilla liikkeelle. Itse olemme kasailleet kiviä muuriksi naapurin puolelle ja rakentanut noista muurikivistä tukimuureja. Torstaina tuli kaivinkone myös avuksi pihan muokkaukseen, joten saatiin pihan muodot paikoilleen vauhdilla. Pihalta lähti vielä melkoinen kasa moreenia pois, mutta se onneksi kelpasi naapureille täytemaaksi. Maarakennusurakoitsija ehdotti maanajoon pyöräkuormaajaa, sillä ajomatka oli lyhyt, ja pihat eivät olisi välttämättä kestäneet kuorma-autoa. Pyöräkuormaajalla ajaminen sujuikin hyvin. Ainoa yllätys tuli takarajalla olleesta nyppylästä, joka olikin täynnä louhetta. Lisäksi kasasta löytyi metallijätettä, kuten vanha peukalonpaksuinen rautanaula, vanha lapio ja iso pultti (20cm pitkä). Todennäköisesti kyseessä on jokin veli venäjäisen jätös porkkalan vuokra-ajalta. Ne eivät kelvanneet naapurille, joten jouduttiin ajamaan kolme kuorma-autollista louhetta täyttömaaksi isommalle työmaalle. Mättäästä jäi tontille pieni muistokin, sillä naapuri ei antanut kaivaa sitä rajaan asti pois, vaan halusi jättää sen oman pihansa suojaksi. Oman pihansa he ovat kyllä kaivaneet alemmaksi kuin meidän pihan, joten tuohon rajalle jäi vaan tuollainen korkea ”harjanne”. Tuosta harjanteesta tuli kuitenkin siisti, kun kaivinkonekuski pengersi sen tontilta löytyneillä isoilla kivillä. Oli nautinto katsoa kun taitava kuski taiteilee koneellaan.

IMG_0522

Takarajan kivimuuria, sekä tuo veli venäläisen louherinne

Oma taidonnäyte tukimuurista
Oma taidonnäyte tukimuurista

Maanantaiksi olimme sopineet, että naapuri saa ajaa multansa meidän pihan kautta yläpihalleen, koska sinne ei olisi päässyt muuta kautta. Pyöräkuormaaja ajoikin hieman rallia meidän pääportaan vierestä. Ahtaat paikat oli, kun toisella puolella on meidän portaat ja toisella puolella noin metrin mittainen pudotus naapurin pihalle. Kone kun oli noin kolme metriä leveä, niin kuski sai olla tarkkana. Onneksi ei tullut kuitenkaan naarmuja minnekkään.

Piha valmiina multaa varten

Piha valmiina multaa varten

Tänään sitten saatiin mullat meidän pihalle. Päädyin tilaamaan mullan Hyvinkään Tieluiskalta.  Alunperin olin ajatellut HSY:n multaa, mutta kaivinkonekuski oli edellisellä työmaalla kokenut sen liian höttöiseksi, ja ajattelin luottaa hänen ammattitaitoonsa. Sovimme maarakentajan kanssa, että mullat ajettiin pyöräkuormaajalla kasoiksi ympäri pihaa, jotka sitten levitämme omin neuvoin pihalle. Seuraavaksi pitäisi sitten tilata siirtonurmet, jotta saisi pihan käyttöön.

Pihatyöt alkuun

Kevät tuli viimein ja siten pääsimme aloittamaan pihatöitäkin. Päätimme tilata puutarhasuunnitelman Kirsi Tuomiselta. Kävimme viime viikonloppuna käymässä luonnosta läpi, ja hyvältähän tuo suunnitelma näytti. Kaivinkoneen pitäisi tulla muutaman viikon päästä tasoittamaan piha, kaivamaan istutuksia varten tarvittavat montut ja tekemään ensimmäisen multien levytyksen. Pihan lopullisen vaaituksen ja mullan jyräämisen ajattelimme tehdä itse. Ennen kaivinkoneen tuloa allekirjoittanut yrittää pystyttää muutaman tukimuurin paikoilleen.  Muuritarpeiksi valitsimme Rudus Muurikko -kiven. Valitsimme tuon kiven, koska sillä saa luotua kaarevia muureja, pelkkien suorakaitesten sijaan. Muureja meillä tulee useampaan paikkaan rajamaan kulkuteitä istutuksista.

Korkein muuri tulee tuohon ajotien ja pihamme valiin, kun talomme on rinteessä. Siitä pääsinkin sitten aloittamaan. Työn aloitus tuntui melkoisen hölmöläisten touhulta, kun ensin pitää kaivaa oja paikalle, ja sen jälkeen täyttää se murskeella ja tiivistää. Mukavasti vielä rakennusajalta jäänyt kasa mursketta oli juuri tuon muurin paikalla, joten sekin piti lapioida pois. Tuntuu kyllä melko typerältä tehdä työ lapiolla, kun kaivinkone tekisi saman homman muutamassa minuutissa. Lopulta pääsin kuitenkin myös latomaan muuria. Ensimmäisen kivikerroksen latominen oli melko haastavaa, kun kivet eivät millään meinanneet tahtoa asettua suoraan. Lopulta kuitenkin päästiin alkuun. Lisäksi muurin pohja nousee hieman, maanpinnan ja tien mukaisesti, joten muutamaan kohtaan joutui tekemään korotuksen muurille. Päädyin tekemään sen niin, että kun maanpinta on noussut riittävästi, porrastan maanpintaa yhden kokonaisen kiven verran. Tässä jo ladotut kivet toimivat hyvin tukena, kun maata tiivisti portaaksi. Seuraavien kerrosten latominen olikin jo huomattavasti nopeampaa. Hieman työtä hankaloittaa, kun Rudus ei saanut toimitettua päätykivipareja tässä erässä, joten muuria ei voi päättää. Toki voisi itse halkaista noita kulmakivia päätykiviksi, silloin vaan ne loppuisivat kesken. Tuon nyt tekemäni muurin osalta jätin viimeisen kiven asentamatta, tuonne naapurin seunostalle, joten voin sitten lisätä puuttuvat päätykivet ja viimeistellä muurin. Hankalammaksi homma tulee kun pitäisi tehdä seinästä alkavaa muuria.

 

15 tonnia pihakiviä, ei tarvitse muutamaan päivään mennä punttikselle

Tuosta pitäisi vielä saada murskeen kaivettua pois tieltä

Muurin paikan mallaamista

Ensimmäiset kolme kerrosta harkkoja ladottu

 

Sähkönkulutus, lämmitys ja iv

Taas on vierähtänyt näemmä yli kuukausi edellisestä päivityksestä. Tässä jotenkin päivät seuraavat toisiaan ja kaikkien arjen tohinoiden jälkeen ei tahdo muistaa päivittää tätä blogia. Nyt yritetään taas päästä käyntiin. Mainitsin aiemmin, että olen ihmetellyt hieman sähkönkulutusta, joka kesäkuukausina oli noin 1000 kWh kuussa ja nyt talvikuukausina on noin 2000kWh kuussa. Osa syypää kulutukseen on tietenkin valaistus, sillä emme halunneet maksaa ledivaloista tässä vaiheessa. Ajattelimme valaistuksen kanssa, että laitamme perinteisiä kantoja (GU10, E27), joihin tullee saamaan teknologian kehittyessä hyviä ledipolttimoita. Lisäksi emme halua asua pimeässä, joten poltamme välillä ehkä hieman enemmän valoja kuin olisi ”tarpeen”. Samoin viiden hengen perheessä pyykkiä pestään lähes jatkuvasti, joten vaikka pyykkikone ja kuivausrumpu ovat energiaa säästävää mallia niin sähköä siihenkin kuluu. Kuitenkin iso syypää tietenkin on talotekniikka, eli maalämpöpumppu (käyttövesi ja lämmitys) sekä IV-kone.

Seurantani mukaan maalämpöpumpun kompressori on käynyt noin 110 tuntia joka kuukausi lämpimän veden tekemiseen. Koska kompressori käyttää noin 2 kW tehoa, kuluu käyttöveden tekemiseen siis noin 220 kWh energiaa. Veteen kuluvaa energiaa olen hieman yrittänyt laskea laskemalla käyttöveden lämpötilaa, jossa kompressori käynnistyy. Oletuksena kompressori käynnistyi normaalitilassa kun käyttöveden lämpötila laskee 48 asteeseen. Meillä on saunalle lämpimän käyttöveden kierto, joka on päällä aamuisin ja iltaisin. Käyttöveden lämpötila mittauspisteessa laski alle tuon käynnistyslämpötilan noin 45 minuuttia kiertovesipumpun käynnistymisen jälkeen, joten kompressori kävi hieman turhankin hanakasti huonoilla hyötysuhteilla. Tuon asetuksen myötä kompressori ei käynnisty yleensä ennenkuin käy pidempään suihkussa. Käyttövettä meillä kuluu melko paljon, sillä lapset tykkäävät käydä kylvyssä iltaisin.

Lämmitykseen MLP on käynyt vaihtelevia tuntimääriä. Syyskuussa lämmitykseen meni vain noin 35 tuntia kun taas nyt tammikuussa MLP kävi 345 tuntia. Tämän lisäksi tammikuussa MLP joutui yhden päivän aikana käyttämään myös sähkövastuksia. Tuolloin pakkasta ulkona oli MLP:n mukaan noin 26 astetta. Täten MLP tammikuussa käytti noin 980 kWh energiaa.

IVkoneen on kuluttanut melko tasan 100 kWh kuukaudessa. Näin talvikuukausina kulutus on ollut ehkä noin 20 kWh:a enemmän kuin kesäkuukausina. IVkoneen tulolämpötilaa olen pitänyt melko matalana (16 astetta), jotta pääasiallinen lämmityslähde olisi MLP. Sisälämpötila meillä on alakerrassa noin 23,5 ja yläkerrassa noin 22 astetta. Tällöin IV-kone joutuu ottamaan lämmitysvastuksen käyttöön kun ulkolämpötila laskee alle viiden pakkasasteen (välillä jo hieman aiemminkin). Tuo 16 asteinen tuloilma, tuntuu etenkin näillä pikkupakkasilla hieman vetoiselta ja siten olisikin ollut kiva kun olisi ollut tuo vesipatterillinen IVkone. Se tosin enerventiltä ainakin maksaa noin 600€ enemmän, joten tuolla nykyisellä energian kulutuksella tarvittaisiin noin 30 lämmityskuukautta maksamaan tuo investointi takaisin, eli näin 7-10 vuotta. Toki tuon vesipatterin kanssa viitsisi nostaa tuloilman lämpötilan ylemmäksi, jolloin tuloilma ei pääsisi tuntumaan vetoisalta.

Tuo vetoisuus on itseasiassa aika jännä ilmiö. Itse olen ainakin huomannut, että vetoisuutta tuntuu eniten pakkasen ollessa melko lauha (noin 0- -5 astetta). Olen itse järkeillyt tämän siten, että tällöin tuloilma on yhtä kylmää kuin kovemmilla pakkasilla (koska IVkoneen jälkilämmitys kytkeytyy päälle), mutta lattia on kylmempi, koska lämmöntarve on pienempi. Täten ei ole vastaavaa lämpökerrosta lattialla, vastaanottamassa tuota tuloilmaa, ja täten tuloilma tuntuu kylmältä. Tätä varten olenkin muuttanut MLP:n lämpökäyrää lineaarista lämpökäyrää, nostaen 0 asteessa käytettävää lämpötilaa muutamalla asteella. Eli käyrä on hieman jyrkempi kun lämpötila laskee 0:aan, ja siitä aluksi lämpötila noisee loivemmin kohti kylmempiä asteita, kunnes palaa tuolle lineaariselle käyrälle. Tämän kanssa lämmitys on tuntunut ainakin itselle paremmalta. IV-koneen jäätymisen kanssa ei ole ainakaan vielä ollut ongelmia, vaikka niistä minua peloteltiinkin. Tosin pitkiä pakkasjaksoja ei vielä ole ollut.

Luomisen tuskaa 2

Kun talo alkaa olla valmis, näyttää tämä blogin pitäminenkin oleman vaikeampaa. Toisaalta kaikki muut kiireet, kuten jouluvalmistelut jne ovat myös painaneet päälle. Mutta ohessa nyt se edellisessä kirjoituksessa lupaamani jatko.

Putkimies kävi tosiaan tekemässä viimeiset kytkennät, eli kytki kaksi vesipostia paikoilleen. Pientä haastetta vesipostien osalta tuotti niiden kiinnitys seinään, kun tuo noin 1 cm:n paksuisen rappauksen takana oleva EPS eriste ei tarjoa paljoa tukea. Tehtävän jaoksi loppujen lopuksi muotoitui, että minä kiinnitin postit seinään ja putkimies kytki ne. Kiinnitystarpeiksi kävin ostamassa M6 kierretankoa, muttereita ja aluslevyjä. Lisäksi ostin kemiallista ankkurointimassaa. porasin seinään 10mm pitkällä poralla reiät, jotka ylettyivät siis betonirunkoon asti. Reiät pyrin putsaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Sitten vain reikä täyteen tuota ankkurointimassaa. Tuubin oma pilli mahtui juuri ja juuri tuohon 10mm:ssä reiässä riittävän syvälle. Perään kierretangon pätkä ja varmistus että se on pohjassa asti. Sitten vain odottelemaan. Parin tunnin päästä kierretangot olivat jämähtäneet niin hyvin paikoilleen, että vesipostit pystyi pujottamaan paikalleen ja kiinnittämään muttereilla. Lopuksi sahasin vielä turhan pitkät kierretangot sopivan lyhyiksi. Hyvin tuntuvat kestävän paikoillaan, vaikka olisihan kyllä perinteiseen kiviseinään hieman helpompi kiinnittää vesiposteja.

Älysähkön sähkäreiden kanssa on ollut vielä hieman säätöä. Johdotukset eivät olleet menneet aivan nappiin ja heillä on asentajia vaihtunut sen jälkeen. Nyt on muutamia piuhoja metsästetty johtotutkalla, kun kaikki kytkennät on yritetty saada paikoilleen. Samoin on muutamassa kohdassa tullut muutamia ajattelemattomuuksia, joita on sitten korjailtu. Esimerkiksi autokatoksen autopistorasiat oli alunperin kytketty samaan piuhaan, jolloin niitä ei ei voinut ohjata erikseen. Tässähän ei ole mitään järkeä, kun läheskään aika ei kuitenkaan halua lämmittää molempia autoja yhtä aikaa. Muutenkin vielä on muutamia asioita tekemättä, mutta eiköhän ne nyt vähitellen saada tehtyä. Ulkovalot saatiin kytkettyä tässä syksyn mittaan myöskin paikoilleen, ja ulkovalaistus on kyllä melko onnistunut. Enintään sen on huomannut, että tuohon parvekkeen alle olisi pitänyt myös laittaa seinävalot, nyt kun siinä on vain kaksi kattovalopistettä. Nuo seinävalot antavat paljon kivemman tunnelman. Seinävalojen valinnassa yksi tärkeä kriteeri oli myös sirous, niin ulkonäkösyistä, kuin myös rakenteellisista. Emme halunneet kokeilla miten painavia valaisimia tuohon rappaukseen voi kiinnittää, ja toisaalta en halunnut kiinnittää niitä kaikkia betoniseinään asti. 

Alla olevat muutamat yökuvat osoittavat, että tuo etuoven edessä ollut moreenikasa saatiin kuin saatiinkin pois ennen lumentuloa. Suurimman työn tässä teki äitini, joka kovasti huhki lapion ja kottikärryn kanssa. Itsekin muutamana viikonloppuna maata levittelin, ja täytyy kyllä sanoa, että tamppaantuneen moreenin lapioiminen käy työstä. Seassa on jatkuvasti kiviä, jotka entisestään vaikeuttaa työtä. Onneksi kasa kuitenkin saatiin purettua, sillä siihen on nyt saanut hyvin kasattua tänne etelään sataneet lumet. Lumeasta on ollut paljon iloa lapsille, kun pihassa on voinut pulkkailla, laskea suksilla tai ihan vain istua lumikolan kyydissä kun isä tekee lumitöitä. Rinnetontti on sikäli kiva, että pulkkamäet ovat omassa pihassa. Ainoa pelkomme on tuo kotitiemme. Siinäkin on melkoinen rinne, joka kielloista huolimatta on lasten suosiossa laskupaikkana. Näillä keleillä siihen joutuu autollakin ottamaan hieman vauhtia ja sitä ei koskaan tiedä mistä pihasta laskijat ilmaantuvat. Onneksi tie on päättyvä, joten liikennettä ei ole kovin paljoa.

Postauksesta alkaa taas tulla sen verran pitkä, että jätetään seuraavat aiheet seuraavaan postaukseen. Alla muutama kuva talosta iltavalaistuksessa. Napsin nämä järkkärillä jalustalta ennen lumentuloa, mutta en vain ole vielä aiemmin saanut näitä julkaistua.

 

Luomisen tuskaa

Pahoittelut aktiivisille lukijoille. Blogin päivittäminen jäi hetkeksi, ja sitten luomisen tuska alkoi käymään mahdottomaksi. On tuntunut, että on liikaa kirjoitettavaa yhtä blogikirjoitusta varten, joten ei oikeen pääse mistään liikkeelle. Onneksi lukijat, kuten Ksi rohkaisevat kirjoittamaan. Ohessa hieman yhteenvetoa mitä on tullut puuhasteltua sitten elokuun puolenvälin.

 

  • Julkisivu-urakoitsijan kanssa meni sukset ristiin ja työt jäivät hieman kesken
  • Väsäsin isäni kanssa autokatoksen ja saunaterassin katosten aluslaudotukset
  • Parvekkeiden vesieristys
  • Appiukko oli auttamassa terasseiden puuhaamisessa
  • Putkimies kävi kytkemässä vesipostit paikoilleen
  • Sähkärit ovat edelleenkin yrittäneet saada viimeisiä asioita toimimaan
  • Äitini on innostunut lapion varteen hävittämään tuota moreenikasaa etuovella
  • Etukuistin laatoitus
  • Olen itse ihmetellyt suht. korkeata taloussähkön kulutusta

 

Jotta tästä blogikirjoituksesta ei tulisi liian pitkä, niin kirjoitan tässä alkupään asioista, eli julkisivu-urakasta, aluslaudotuksista, parvekkeista ja terassilaudotuksista. Jatketaan sitten seuraavassa kirjoituksessa noista lopuista.

Julkisivu-urakoitsijan, N1 Rakennuksen, kanssa meni lopulta sukset ristiin. Olimme tarjouspyyntövaiheessa selkeästi määritelleet urakkaan sisältyvät tehtävät sekä aikataulun, mukaanlukien maksuohjelman ja viivästyssakon. Neuvotteluvaiheessa väänsimme melko paljon kättä maksuohjelmasta, sillä en suostunut maksamaan ennakkoa, ja lopulta päädyimme ohjelmaan, jossa maksan 20% kun työt on aloitettu, 20% kun pohjalaastit on seinällä, 20% kun rappaustyöt ovat valmiit, 20% kun puuverhous on valmis ja 20% kun kaikki työt ovat valmiit. Maksuajaksi oli sovittu normaali 14 päivää netto. Viivästyssakoksi sovimme 1% kokonaissopimuksen arvosta viikossa. Mielestäni aivan kohtuullinen sopimus molemmille osapuolille. Yllätyin kun heillä tuntui aina olevan kiire saada rahat. Laskut tulivat aina päivää pari etuajassa, ja seuraavana päivänä jo alettiin kysellä milloin laskut maksetaan. Pidin pääni kylmänä, enkä suostunut kertaakaan maksamaan ennenkuin työvaihe on valmis, mutta tällöin maksoin kyllä ennen eräpäivää, vaikka yleensä aina maksan vasta eräpäivänä. Lopussa erimielisyyttä tuli muutamasta työvaiheesta, eli saunakatoksen aluslaudotuksesta, ja yhden pylvään täyttämisestä. Tuohon pylvääseen oli jouduttu valaa alaosa paikan päällä, kun elementtisuunnittelija ei ollut huomannut sen olevan muita pidempi. Alaosa olikin hieman pienempi halkaisijaltaan. Nämä työt eivät lopulta koskaan valmistuneet, vaikka kyselinkin työmiehiä paikalle. Minulta onneksi jäi viimeinen erä maksamatta, joten käytännössä asiat menivät mielestäni ihan kohtuullisesti. Tein itse sitten työn pylvään loppuun, samoin kuin tuon puuttuneen aluslaudotuksen. Luulen, että yritys oli laskenut urakan pahasti pieleen ja kusettivat aliurakoitsijoitaan. Hyvä maku ei hommasta jäänyt, mutta käsittääkseni julkisivu kuitenkin tehtiin kunnialla loppuun. On tässä urakan aikana muutamia vastoinkäymisiä tullut vastaan, mutta tämä oli ensimmäinen porukka, jonka kanssa tuli melko alusta tunne, että on parempi pitää tarkemmin silmällä mitä tehdään. Työmiehet olivat kyllä mukavia, mutta jotenkin oli hieman epämääräinen kuva.

Urakoitsijoiden urakkaan oli sovittu, että he tekevät kaikki muut aluslaudoitukset paitsi autokatoksen sisäpuolen ja roskakatoksen ja grillikatoksen. No tekemättä jäi tuon lisäksi vielä tuo saunaterassi. Sain nuo kuitenkin itse tehtyä kolmessa viikonlopussa isäni kanssa. Työskennellessä tuli kyllä naulain havaittua hyväksi. Muutama naula jäi korkealle ja niita vasaralla hakatessa oli tyytyväinen, ettei kaikkia tarvinnut lyödä käsin kiinni. Koko 2500 naulan laatikko nauloja meni aluslaudotuksiin, ja en kyllä olisi halunnut tuota työtä käsin tehdä. Laudoituksista tuli hyvät, vaikka itse kehunkin. Oma työnsä oli kyllä vääntää lautoja suoraan, kun osa oli todella kieroja. Onneksi olimme ottaneet muutaman puulistan kiilaksi, joilla sai mallattua raot kohdalleen. Sen verran hyvin toimi tuo rakotulkki, että pääsimme katon toiseen reunaan muutaman millin toleranssilla.

Parvekkeiden vedeneristys tuotti minulle hieman päänvaivaa. Olimme päättäneet tehdä parvekkeiden päälle kestopuurallit, joten bitumihuopa oli selkeä valinta. Kuitenkaan en ollut innostunut lähtemään leikkimään toholla puuverhouksen viereen. Täten apuun tulikin itseliimautuvat kermit, joista valitsin Kerabit Dualin helpon asennettavuuden ja saatavuuden vuoksi. Tuossa on toinen puoli rullaa aluskermia ja toinen puoli päällyskermiä. Tätä sitten rullailin parvekkeen täyteen. Hommassa tuli huomattua, että olisi ollut tietenkin kätevää, kun olisi tehnyt työt oikeassa järjestyksessä, eli ensin kermi, sitten seinällenostopelti ja kaiteet. Nyt kun tuo pelti ja kaiteet olivat paikallaan ensin, niin kermin kanssa oli melko paljon enemmän työtä. Haastetta tuotti saada se nätisti kaiteen alle ja kaidetolppien ympärille, sekä saada pujotettua hyvin se tuonne pellin alle. Loppujen lopuksi homma kuitenkin onnistui mielestäni ihan hyvin.

Terassihommatkin etenivät. Vaimollahan oli kova kiire saada terassit valmiiksi, jotta niitä pääsisi käyttämään. Niiden tekeminen oli odottanut julkisivutöitä, joten heti kun julkisivut saatiin riittävän pitkälle niin terasseja piti päästä tekemään. Tilasin tavarat vakiorautakaupastani, Rautia V.Leinolta. Heillä oli valitettavasti jossain vaiheessa osoitteeni päässyt muuttumaan 5:sta 8:iin ja tavarat päätyivät naapurin tontille. He suostuivat hyvittämään rahdin ja siten peräkärryn kanssa roudasin kuorman oikeaan pihaan. Kaksi iltaa meni siinäkin askareessa, joten ei kovin kummalliselle tuntipalkalle päästy. Koska terassit ovat hyvällä routimattomalla alustalla, niin päädyimme perustamaan ne aivan yksinkertaisesti. Laitoimme vaoin noin 1,5 metrin välein kevytsoraharkot ja niiden päälle 50×125 kestopuulankut. Lankkujen päälle sitten vain tuo laudotus. Pihinä miehenä päätin tilata vihreätä terassilautaa, kun se öljyämisen jälkeen on kuitenkin samannäköistä kuin ruskea…

Alla muutama kuva.

Olohuoneen terassi

Parvekkeen vedeneristys

Saunaterassi melkein valmiina

 

roskakatos ja grillikatos

N1 rakennuksen miehet ovat viimestelleet työtään. Sisäänkäynnin katoksen aluslaudoitus on nyt asennettu ja puutöistä on enään tekemättä saunaterassin katto. Rappareiden pitäisi tulla ensi viikolla tekemään pylväät ja parvekkeet. Sitten vihdoinkin voin aloittaa terassien teon.

Kun terasseja ei ole päässyt tekemään olen käyttänyt ajan tehden katoksia. Rapparit sovitusti rappasivat grillikatoksen muurin, joten siihen piti saada katto päälle ennen talvea. Minulle ainakin on annettu ymmärtää että rappaus ei kestä jos sen alle pääsee vettä. Tuohon grillikatokseen pitäisi vielä jossain välissä valaa antura tulisijaa varten ja muurata se tulisija.

Lisäksi appiukon kanssa väsäsimme roskakatoksen tuohon sille valetun laatan päälle. Katoksessa on vielä hieman viimeisteltävää, mutta senkin pitäisi jo pitää vettä. Pieniä haasteita tuotti etureunan jäykistäminen, kun siihen ei saanut vinotukea. Naapuri keksi ehdottaa vinotukea kattoon, joka hieman lisääkin katoksen jäykkyyttä, mutta kyllä tuota etureunaa vielä saa heiluteltua. Muissa suunnissa rakenne on jäykkä, kun kaikissa paneloiduissa osissa menee yksi 2×4:n vinottain. Toivottavasti rakennu kestää pystyssä talven tuiskullakin.

Melkein valmista

N1 rakennuksen miehet ovat olleet kiireisiä ja julkisivut alkavatkin olla melkein valmiina. Enään puuttuu parvekkeiden ja pylväiden pinnoitus ja etuportaikon laatoitus. Kyllä tuo pintojen tekeminen kuitenkin muuttaa taloa melkoisesti. Väri on aika ’hempeä’ mutta toimii ihan hyvin. Kohta pitäisi alkaa työstämään terasseja, niin pääsii nauttimaan pihasta hieman enemmän. Pihan tekeminen kyllä taitaa jäädä ensi kesään.